”Tuhon siemenille ei pidä antaa ravintoa, vaan se pitää jakaa rauhan rakentajille – vaan mitä tekee Yle?”

Kuva: Ulla-Maija Svärd

Alkava huhtikuu on ristiriitainen: samaan aikaan kun valo lisääntyy ja maa alkaa hitaasti lämmetä voidakseen tuottaa uutta satoa, leijuu yllämme sodan varjo.

Kun Ukrainan pelloille kylvetyt miinat tuottavat tuhoa ja kuolemaa, toivon ylläpitämien rauhasta tuntuu raskaalta, melkein mahdottomalta.

Olisi kuitenkin jaksettava, sillä lannistuminen pahan ja julman edessä antaa sille vallan.

Luovuudesta ja taiteesta kehittyy kulttuuri; kaikki se, mikä ylläpitää elämää ja toivoa, rakentaa ja idättää uutta. Tuhon siemenille ei pidä antaa ravintoa, vaan se pitää jakaa kaikille rauhan rakentajille ja elämän ylläpitäjille! Meitä on maailmassa paljon ja tarvitsemme toisiamme.

Imelinkään propaganda tai viheliäisimmätkään valheet eivät kestä tarkan katseen ja peräänantamattoman pohdinnan alla; on punnittava tarkkaan ja katsottava totuutta tarkoin silmiin ja maltillisin mielin. Viha ja katkeruus eivät ravitse, ne kalvavat sisältäpäin ja tekevät tuhoa antaen pahalle valtaa.

Jokainen meistä voi tallentaa kulttuurin siemeniä ja kylvää niitä valoisampaa tulevaisuutta varten.

Juuri nyt me tarvitsemme taidetta, sen kaikissa eri muodoissa, ja paljon!

* *

Vaan mitä tekee Yle? Tarjoaa meille ymmärrystä kolmea nationalistisia natsiaatteita kannattavaa nuorta naista kohtaan ja kutsuu heitä Suomineidoiksi. Siinäpä meillä kolme uutta ehdokasta kauraryynipakkauksen kylkeen!

Rekkaa ajava Meri, täysnatsi, omista puheistaan liikuttuva ja kyynelehtivä poliitikon alku Elisaveta sekä satukirjailijaksi itsensä esittelevä historianopiskelija Jasmina saavat pasteerata

tamperelaisen tuotantoyhtiön Bastella Median tuottamassa ja Ninni Rokosan ohjaamassa sarjassa mielensä mukaan. Vihille ei sentään päästä, mutta ongelle mennään!

Sarjassa ei ole edes yritetty selvittää neitojen tekemisiä ja osallisuuksia äärinationalistisissa ja fasistisissa ryhmissä, eikä ikäviä kysymyksiä heidän toimistaan kysellä. Kuitenkin jo kevyellä nettihaulla katsojalle selviää kylmäävää faktaa heidän toimistaan eri äärioikeistolaisissa natsimielisissä ryhmissä.

Ylen selittelyt eivät auta, kun katsojiin vedotaan ymmärtämisellä, sillä fasistisia aatteita ei voi syväpestä psykologisoimalla, eikä vaikeaa äitisuhdetta hätiin huutamalla. Ymmärrystä näille natsineidoille ei taatusti irtoa, jos on vähänkin tietämystä historiasta ja fasistisista aatteista!

* *

Kun näkee Jasmina Ollikaisen nyrhivän onkireissullaan ahvenia hengiltä tai Meri Kentän mustassa paidassa käsi ojossa natsitervehdykseen ojennettuna, alkaa väkisin mietityttää, miltä neitojen näppeihin joutumisesta seuraisi.

Aikana, jolloin Venäjä moukaroi kaikin voimin saadakseen maailmanpalon aikaiseksi, ei todellakaan pidä jakaa suvaitsevaisuutta natseja kohtaan.

Parasta on, ettei sarjaa ole nielty niin kuin se on tarjoiltu, vaan vastaansanomista ja aiheellista kritiikkiä on herännyt laajalla rintamalla. Suomessa ei onneksi uskota kaikkea mitä tuutista tulee. Kauniisti sanottuna toivoisin kuitenkin Yleltä tarkempaa lähde- ja lähetyskritiikkiä.

Kuvan Ei-natseille-tarrat ostin niiden tekijältä Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilta. Niitä oli enää kaksi myymättä. Hyvä niin.

Ulla-Maija Svärd

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua