Kuva: Pixabay
KOLUMNI | ”Ihannetyöpaikassa eri ikäiset työskentelevät rinta rinnan. Vanhempi työntekijä voi välittää nuorelle kokemuksen kautta syntynyttä tietoa ja nuori vanhemmalle koulusta opittua uutta tietoa”, Sirpa Pääkkönen kirjoittaa.
Korona-aikaan liittyy yhä enemmän ikäviä uutisia yritysten yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Samaan aikaa hallituksen tavoitteena on lisätä työpaikkoja. Yli 55-vuotiaiden työllisyyttä tulisi vahvistaa yli 10 000 henkilöllä.
Yhtenä keinona pidetään niin sanotun eläkeputken poistamista. Eläkeputkessa ikääntynyt työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa eläkeikäänsä saakka.
Kuusikymppinen filosofian tohtori Auli Leskinen jyrähti voimakkaasti eläkeputken poistamista vastaan Helsingin Sanomien haastattelussa maanantaina.
Leskisen mukaan eläkeputken poistaminen kuvastaa symbolisesti ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuvaa halveksuntaa ja mitätöintiä.
Hänellä on itsellään kokemusta työnhausta ja määräaikaisista työsuhteista. Leskisen mukaan ikääntyneillä on työhaluja, mutta työnantajat eivät usein edes vastaa työhakemuksiin, jos hakija on ikääntynyt.
* *
Tästä samasta asiasta puhuivat monet yli viisikymppiset työttömiksi jääneet naiset, kun keräsin heidän kertomuksiaan viime keväänä ilmestyneeseen kirjaani Pätkiä & potkuja. Naisten kokema ikäsyrjintä työelämässä (Avisado, 2020).
Taitoja, kokemusta ja työhaluja irtisanotuilla naisilla on valtavasti, mutta työtä on vaikea saada, eikä edes haastatteluun pääse, vastasivat monet.
Nykyinen teknologia mahdollistaa jopa sen, että vanhemmat hakijat laitetaan syrjään syntymävuoden perusteella, kun rekrytoija alkaa tutkia hakijoiden ansioluetteloita.
Ikäsyrjinnän poistamisessa kaksi suurta linjaa ovat vaikuttaminen asenteisiin ja lainsäädäntö. Asenteet juontuvat syvältä historiasta ja tavasta toistaa asioita. Ikääntyneitä sanotaan irti yt-neuvotteluissa, koska niin on tehty ennenkin.
Ikääntyneitä pidetään kalliina työntekijöinä. Ennakkoluuloisesti ikääntyneisiin suhtautuvat pelkäävät, että vanhemmat työntekijät eivät opi uusia asioita ja heidän kuntonsa on huonompi kuin nuorten.
Näin ei välttämättä ole. Monet ikääntyvät pitävät hyvää huolta kunnostaan, seitsemänkymppinenkin voi juosta maratonia. Aivotutkimuksen mukaan monilla kokeneilla työntekijöillä on sellaista henkistä pääomaa ja hiljaista tietoa työpaikasta, mitä nuorella ei vielä voi olla.
Näin ihannetyöpaikassa eri ikäiset työskentelevät rinta rinnan. Vanhempi työntekijä voi välittää nuorelle kokemuksen kautta syntynyttä tietoa ja nuori vanhemmalle koulusta opittua uutta tietoa.
* *
Asenteiden muokkaamisen lisäksi poliittiset päätökset voivat auttaa ikäsyrjinnän poistamisessa työmarkkinoilla. Pyysin kirjaani kommentteja eduskuntapuolueilta ikäsyrjinnän poistamisesta työelämässä. Kaikki puolueet ovat hyvin yksimielisiä siitä, että ikäsyrjintä pitää poistaa työelämästä, mutta keinot tavoitteen saavuttamiseksi vaihtelevat.
Yksi keino on työvoimatoimistojen resurssien lisääminen ja yksilöllinen tuki työttömille työnhakijoille. Tätä tukee nyt Suomen hallitus.
Monia muitakin keinoja on kuten anonyymi rekrytointi, irtisanomisjärjestys Ruotsin mallin mukaan, tehokas syrjinnän valvonta ja työnantajan sivukulujen helpottaminen, kun työnantaja palkkaa yli 55-vuotiaan työntekijän.
Lait kieltävät Suomessa ikäsyrjinnän. Hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä työnteolla. Suomella ei ole varaa menettää osaavien ihmisten työpanosta. Näin ikäsyrjinnän poistaminen on koko yhteiskunnan etu.
Sirpa Pääkkönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuunnelmia kansalle, tai unohdetun taidelajin ylistys
RADIO | Alkutalven ajanvietteeksi voi suositella sukellusta radiokuunnelmien ihmeelliseen maailmaan. Yle Areenan mahdollistama intensiiviperehdytys herättää ajatuksia tästä ylenkatsotusta taiteenlajista.
Miksi miehet eivät vaivaudu kirjoittamaan lapsille ja nuorille – vai eivätkö he enää osaa?
KOLUMNI | Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat järjestään naisia. Viimeisin miesvoittaja on vuodelta 2008, Matti Kuusela muistuttaa.
