Aila-Liisa Laurila päätyi suomalaisen lukutaidon alkulähteille. Daniel Medelplan pakeni pahaa maailmaa Pälkäneelle, missä hänestä tuli aapisen tekijä tasan 300 vuotta sitten.
Ajatukseni juuttuivat jotenkin totaalisesti vuoteen 1657. Tuntui kuin se olisi osa itseäni, vaikka on niin kaukana historiassa, 362 vuoden takana. Se sai ajatukset lentämään.
Tätä ennen on ehkä eniten kiehtonut vuosi 1957, jolloin maailman ensimmäinen avaruussatelliitti Sputnik ammuttiin avaruuteen. Luulen, että 300 vuotta ennen Sputnikia koko maailma oli täysin toinen.
Vuosiluku 1657 osui silmiin Pälkäneen Taurialan kylässä, kun eksyin Daniel Medelplanin museoon. Museomökki on kyllä niin pieni, että sinne ei mitenkään pysty eksymään vaan sieltä pääsee helposti ulos. Paljon vaikeampaa on löytää se mökki.
En olisi tuolle sydänhämäläiselle paikalle ikinä osannut yksin mennä. Retkibussimmekin ajoi aluksi hieman harhaan sinne pyrkiessään. Museo kannatti etsiä. Se on aivan huippupaikka, jossa kerrotaan Medelplanin aapisen syntyhistoriasta ja lukutaidosta laajemminkin. Kaiken lisäksi varsin mielenkiintoisin ja koukuttavin keinoin.
Vuosiluku 1657 tarkoittaa, että silloin syntyi tähän maailmaan Turun kaupungissa muuan herra Daniel Medelplan. Tämäkin mies eksyi myöhemmässä elämässään Pälkäneelle, tosin Viipurin ja monen värikkään vaiheen kautta.
Turun akatemiassa Medelplan työskenteli kuvien kaivertajana. Lisäksi hän valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa. Viipurissa Medelplan työskenteli piispa Petrus Bångin kirjapainon johtajana.
Kävi niin, että hän rakastui vaimonsa Gertrud Berntsdotterin sisaruksen tyttäreen. Asiakirjojen mukaan Medelplan sai ainakin kaksi aviotonta lasta vaimonsa sukulaistytön kanssa. Parille ei myönnetty avioliittolupaa lähisukulaisuuden takia, vaikka verisukulaisiahan he eivät missään nimessä olleet.
Viipurilaisyhteisö kohteli miestä kovin kourin. Medelplan tuomittiin ensin kuolemaan ja sitten korkeisiin sakkoihin sekä kiven sisään istumaan Turun vankilaan. Vapaaksi päästyään mies pakeni hämäläisen maaseudun kätköihin Pälkäneelle.
Vaimojakin tälle sankarille siunautui vielä kaksi, Maria Axelsdotter ja Chirstina Grelsdotter, molemmat pälkäneläisiä.
Suuren Pohjan sodan aikaa
Vuosi 1657 on uskomattoman kaukana, jos ajatellaan ihmissukupolvia. Olen päässyt sukututkimuksissani aika pitkälle, lähes kymmenen sukupolven taakse. Mutta kuinka ollakaan, kaukaisimmat selville saamani esivanhempani Kustaa Jaakonpoika, Kaisa Snikkari ja Lauri Heikinpoika ovat kaikki eläneet samaa aikakautta kuin Daniel Medelplan eli olivat hänen aikalaisiaan.
Vuonna 1657 Ruotsia hallitsi Kaarle X Kustaa, Kaarle XII:n isoisä, ja Venäjää Aleksei Mihailovitsh Romanov, ensimmäinen Romanov-suvun hallitsija ja Pietari Suuren isä. Vuonna 1700 nämä jälkimmäiset hallitsijat aloittivat 21 vuotta kestäneen Suuren Pohjan sodan. Sen aikana venäläiset miehittivät Suomea ja Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana.
Suomessa asiat olivat 1700-luvun alussa pahasti sekaisin. Yhtään toimivaa kirjapainoa ei ollut eikä kirjoja, joista opettaa rahvaalle lukutaidon aakkosia. Pälkäneen papisto pyysi Medelplania apuun. Niinpä hän kaiversi puulaatoille Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat puulevyille. Sivuja aapiseen tuli 28.
Medelplanin ABC-kirja valmistui vuonna 1719, jolloin kaivertaja itse oli 62-vuotias. Mietin, mahtoiko hän olla tosissaan vai huumorimielellä, kun väkersi viimeiselle sivulle kuvan kukosta. Osasiko hän edes aavistaa, että tuosta pörheästä helttapäästä tulisi vakituinen figuuri Suomen lasten aapiskirjojen sivuille jopa vuosisatojen ajaksi?
Kohtalotoverina toinen Daniel
Sattumalta samaan aikaan, tasan 300 vuotta sitten, ilmestyi Englannissa teos nimeltä Robinson Crusoe! Se oli Daniel Defoen ensimmäinen ja kuuluisin romaani, jo oman aikansa bestseller.
Aution saaren tapahtumia kuvanneesta romaanista tuli niin ikään aikaa kestänyt teos. Romaanin mukaan on jopa nimensä saanut kokonainen kirjallisuuden laji, robinsonadit.
Englantilainen kirjailija, toimittaja ja kansankiihottaja Daniel Defoe eli noin vuodet 1660–1731. En osaa heti arvioida, mitä muuta yhteistä kirjailijalla ja vaikkapa Kaisa-esiäidilläni oli, mutta huomaan, että Medelplanilla ja Defoella oli paljon muutakin yhteistä kuin etunimi Daniel.
Myös Defoe joutui hankaluuksiin virkavallan kanssa Englannissa. Defoen poliittinen toiminta ja pamflettikirjoitukset johtivat siihen, että hänet pidätettiin heinäkuussa 1701.
Ensin häntä pidettiin jalkapuussa ja lähetettiin sitten Newgaten vankilaan. Eräs jaarli järjesti hänet sittemmin vapaaksi, mutta pestasi pelastamista vastaan vakoilemaan ranskalaisia.
Takaisin Ruotsi-Suomeen
Nyt ajauduin jo liian kauaksi Pälkäneeltä. Palataan vuoden 1719 Suomeen. Aikaan, jolloin päivänvalon näki Daniel Medelplanin ABC-kirja, Lasten Paras Tawara. Mitä muuta mahtoi tapahtua?
Vuosina 1718–1720 Ruotsi-Suomea hallitsi kuningatar Ulrika Eleonora, sotatantereella kaatuneen Kaarle XII:n sisar. Hänen kaudellaan alkoi Vapauden aika, jolloin hallitsijoiden yksinvalta päättyi.
Vuosina 1719 ja 1720 säädettiin uusi hallitusmuoto, joka siirsi korkeimman vallan säätyvaltiopäiville. Runsas 50 vuotta myöhemmin säätyjen valtakausi sitten päättyi Kustaa III:n vallankaappaukseen. Ja Kustaa III:han oli se, joka perusti Tampereen vuonna 1779.
Ulrika Eleonora luopui vallasta vuonna 1720 ja luovutti kruunun saksalaiselle puolisolleen, josta tuli kuningas Fredrik I. Aatelisto sai mahtiaseman. Alakynteen jääneet kuningas ja talonpoikaissääty ryhtyivät liittolaisiksi.
Siihen aikaan myös peruna tuli Suomeen saksalaisten rautaseppien mukana, tervanpoltto nousi maan tärkeimmäksi vientituotteeksi ja Suomenlinnan rakentaminen alkoi Helsingin edustalla. Suomen asukasluku oli 1700-luvun puoliväliin mennessä kuitenkin vain noin 500 000. Nykyään maassa asuu yli viisi miljoonaa ihmistä enemmän.
Tarinan päähenkilö Daniel Medelplan jätti maalliset vaivansa vuonna 1737, 80-vuotiaana. Hänen ABC-kirjansa jäi ainoaksi kirjaksi, joka painettiin Suomessa kahdeksan vuotta kestäneen isovihan aikana. Yhtään kappaletta siitä ei ole enää olemassa, sillä viimeinen tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.
Pälkäneellä tapahtuu tässä kuussa
Daniel Medelplania on muistettu Taurialan kylässä joka kesä vuodesta 2005 alkaen. Tuolloin avatun Medelplan-museon näyttelyn rakensi Riihimäellä lasten ja nuorten kirjastonhoitajana päivätyönsä tehnyt Arja Liutta. Museo on Medelplanin pirtin paikalle rakennetussa mökissä.
FT Arja Liutta esittelee museota yleisölle esimerkiksi keskiviikkona 24. heinäkuuta, jolloin museolle on yhteiskuljetus Pälkäneen keskustasta. Muutoin museo on avoinna kesäsunnuntaisin.
Tämän kuun aikana tapahtuu muutakin: 16.7. on Agathon Meurman -päivä Aitoon Koulutuskeskuksessa, 20.7. Iltamat Vilpolassa, 24.7. kirjailijavieras Olli Jalonen Laitikkalan lainausasemalla ja 28.7. bussiajelu Kirjailijoiden kylät, joka lähtee kunnantalon parkkipaikalta klo 13.
Aila-Liisa Laurila
