Uni on lääke ja luovuuden lähde, muistutti dosentti, korvalääkäri Miikka Peltomaa Tampere Chamber Music -tapahtumassa sunnuntaina 26.1.2020.
Anne Välinoro
Nukuitko huonosti viime yön? Pyöritkö, heräilitkö, tuliko reitti vessaan liiankin tutuksi?
Itse olen nukkunut korkeintaan kuuden tunnin unia viimeiset puoli vuotta. Olen selittänyt lyhyitä öitä vaihdevuosilla, liialla innostuksella ja iällä. En tarvitse enää samaa yhdeksää tuntia kuin kolmekymppisenä.
Joku selitti samankaltaista tilaansa ihmisen biologialla: viisi-kuusikymppinen olisi lauman vartija kivikaudella ja velvollinen vartioimaan aamuyöstä nukkuvaa joukkoa.
Kuunneltuani korvalääkäri, dosentti ja Coronaria-uniklinikkaketjun vastuu-unilääkäri Miikka Peltomaata sunnuntaina Tampere-talossa alan epäillä itselläni uniapneaa.
Sehän on tämän hetken yli viisikymppisen suomalaisten merkittävin kansantauti.
Jos uni kyllä maittaa jo huomattavasti ennen puoli yhdeksän uutisia ja matalapaine Suomen yllä näkyy vain pätkittäin, en saa riittävästi yöunta tai ainakin sen laatu on huonoa.
* *
Vielä enemmän kuin nykyisestä tilastani, minun kannattaa huolestua tulevaisuudestani. Hoitamatonta uniapneaa sairastavat joutuvat kärsimään Alzheimerista kymmentä vuotta aiemmin kuin ikätoverinsa.
Uni on avain yllättävän moneen terveysongelmaan ja huonounisuus Alzheimerin taudin kehittymiseen. Hengityskatkoksin kierähdelty yö johtaa paitsi päivällä nukahteluun, myös verenpainetautiin, diabetekseen, eteisvärinään sekä heikentää kehon vastustuskykyä.
Aivojen on saatava levätä vuorokaudesta mielellään kolmannes. Ne, jotka väittävät pärjäävänsä neljän tunnin yöunella vuosia, sahaavat omaa oksaansa. Ja miksi?
Unessa aivojen solukko ikään kuin rentoutuu ja soluväleissä kiertävä selkäydinneste huuhtelee sinne kertyvät kuona-aineet pois – ne juuri, jotka päivän jännitteisessä vireystilassa sinne pakkautuvat. Valvetilassa huuhtelua ei tapahdu.
Ja juuri kuona-aineet vaikuttavat Alzheimerin taudin kehittymiseen.
* *
Toinen huikea lääkkeemme musiikki on jo nelisenkymmentä vuotta ollut terapiakäytössä. Sillä on autettu mielenterveysongelmista ja kivusta kärsiviä ja nykyään se on pätevä työkalu muistisairaiden hoidossa.
Musiikki toimii samalla aivokuoren etulohkon limbisellä alueella kuin muisti, tunteet ja puhe. Muistisairaan vireys ja kyky käyttää sanoja elpyy hetkiseksi lempimusiikin soidessa. Metrotyttöjen Kodin kynttilät kaikaa hoivakodeissa kirkkaasti ja kompastelematta, vaikkei asukas tuntisi enää omaa tytärtään.
Peltomaa kehottikin lataamaan älykännykkään Hilda-appsin, jolla voi soittaa juuri ikäihmisten täsmälempimusiikkia pitkin päivää. Toistuva lempimusiikkialtistus on paras tapa pitää mummo ja vaari kartalla.
Tampere Chamber Music -viikonlopun harkittuun ohjelmaan musiikin hyvinvointivaikutuksia avaavat luennot ovat uusi ja tervetullut lisä.
Jokainen kuorossa laulanut tietää yhdessä laulamisen tuoman ilon ja sosiaalisuuden. Kuorolaulu on parasta rohtoa varsinkin yli kuusikymppisille kuulon heikentyessä.
Peltomaa kertoi tutkimuksesta, jossa 67-vuotiaiden sekakuororyhmä harjoitteli kaksi tuntia viikossa ja sai toiset moiset yksityisopetusta usean kuukauden ajan. Verrokkiryhmällä ei ollut kuoroharrastusta.
Kuorolaisten kyky erottaa ääniä hälyisessä ympäristössä säilyi huomattavasti paremmin kuin verrokkiryhmällä.
Kuulolaitteen hankintaa voi siis siirtää laulamalla kuorossa.
* *
Mitä muuta ihanaa itsekin musisoiva dosentti Peltomaa vielä paljasti?
Uni on luovuuden lähde. Kerran eräs nuorimies heräsi ja asettui pianon ääreen tapailemaan uneen tullutta melodiaa.
Nuorukainen oli Paul McCartney ja melodiasta kehittyi Yesterday.
