Ellen Strömberg sekä Sofia ja Amanda Chanfreau. Kuvat: Jennifer Granqvist / S&S
KOLUMNI | Lasten- ja nuortenkirjallisuutta luetaan, mutta jostain syystä lehdet, televisio ja muut viestimet vaikenevat kirjallisuudenlajista melkein kokonaan. Miksi?
”Kustantamo S&S onnistui nappaamaan sekä Finlandian ja Augustin samana vuonna.”
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta luetaan. Kustantajien listoilla lastenkirjallisuus porskuttaa hyvin, muutamaa keskisuurta kustantamoa lukuun ottamatta, jotka ovat viime vuosina vaivihkaa luopuneet lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantamisesta kokonaan. Niiden jättämän aukon ovat korvanneet pienemmät erikoiskustantamot. Lisäksi isoilta kustantamoilta tulee yhä tasaiseen tahtiin laadukkaita lasten- ja nuortenkirjoja, jotka yltävät myös palkintoehdokkaiksi.
Kukaan ei tiedä miksi lasten- ja nuortenkirjallisuus on jäänyt mediassa jalkapuolen asemaan. Palkintojen voittajista kirjoitetaan, vaikkakin tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkitut jäävät auttamatta romaani-Finlandian jalkoihin.
Yksinkertainen ajatuskulku on, etteivät jutut kiinnostaisi lukijoita, mutta sekään ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi aiemmin Kulttuuritoimitukseen kirjoittamani juttu lasten- ja nuorten Finlandia-palkinnosta keikkui viikosta toiseen luetuimpien juttujen kärkipäässä.
* *
Onko lopultakin niin, että mediassa vain kuvitellaan, ettei lasten- ja nuortenkirjallisuus kiinnosta lukijoita? Ajatellaan, etteivät nuoret seuraa perinteisiä uutiskanavia, joten juttuja on turha julkaista. Myönnän, että lasten- ja nuortenkirjallisuuden arvioiminen on hankalaa (eikä minkään alan kritiikkejä julkaista muutenkaan), mutta silti toivoisin että lasten- ja nuortenkirjallisuus näkyisi enemmän. Kirjailija- ja kuvittajahaastattelut, puffit, kritiikit ja muut jutut avaavat mielenkiintoisen näkökulman vaikean mutta hauskan kirjallisuudenlajin tekemiseen.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti vuonna 2022 Sofia Chanfreaun kirjoittama ja hänen sisarensa Amanda Chanfreaun kuvittama Kirahvin sydän on tavattoman suuri (Giraffens hjärta är ovanligt stort, suom. Outi Menna; S&S, 2022).
Mainittakoon myös, että Ellen Strömberg voitti Ruotsin kustannusyhdistyksen August-palkinnon teoksellaan Vi ska ju bara cykla förbi (Mehän vaan mennään siitä ohi, suom. Eva Laakso; S&S, 2022). Samainen teos oli myös Finlandia-ehdokkaana. Kustantamo S&S onnistui siis nappaamaan sekä Finlandian ja Augustin samana vuonna.
Katso kaikki Finlandia Junior -ehdokkaat Suomen kirjasäätiön sivuilta.
Petri Hänninen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ridley Scottin Gladiator II on kelvollinen, vaan ei yhtä mahtava spektaakkeli kuin edeltäjänsä
ELOKUVA | Vaikka Ridley Scottilla on suurten spektaakkeleiden tekemisen mittakaava hallussaan, kaikki tuntui paljon tuoreemmalta ensimmäisen Gladiator-elokuvan aikoihin.
Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat
ELOKUVA | Samppa Batalin ohjaama elokuva on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä.
Belfastin rääväsuut uhoavat miehitysvallaksi kokemiaan brittejä vastaan keskisormi tanassa – arviossa Kneecap
ELOKUVA | Irlannissa puhuttavaa iiriä voimakkaasti puolustava Kneecap on asiapitoisuudestaan huolimatta häröilevän hauskaa katsottavaa.
Draama ihmisistä, jotka ymmärretään väärin – arviossa Michael Francon Memory
ELOKUVA | Meksikolaisohjaajan elokuvassa ihmisten elämään vaikuttavat asiat, joihin he itse eivät ole voineet vaikuttaa.