Astronauttien laskeutumista kuuhun on kulunut 50 vuotta. Suunnilleen yhtä kauan on Julkisen sanan neuvoston perustamisesta – ja asioilla on yhteys, Ilkka Vänttinen kirjoittaa.

Astronauttien ensimmäistä laskeutumista kuunkamaralle on muisteltu viime aikoina, koska siitä tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Jotakuinkin yhtä kauan aikaa on kulunut Julkisen sanan neuvoston perustamisesta – ja yllättäen näillä seikoilla on tietty yhteys, joka liittyy varhaiseen iltapäivälehtien lööppikulttuuriin. JSN vastaanotti historiansa ensimmäisen kantelun, koska äkkivilkaisulla lehden etusivu väitti ”kuumiesten hukkuneen”.

Yhdysvaltalainen Apollo 8 oli ensimmäinen alus, joka vei astronautit Frank Bormanin, James Lovellin ja William Andersin kuun kiertävälle radalle vuoden 1968 lopussa. Apollo 8 valmisteli runsas puoli vuotta myöhemmin tehtävää Apollo 11:n lentoa, jolloin astronautit laskeutuivat kuuhun.

Apollo 8 kiersi kuun kymmenen kertaa ja lähti kohta maata 27.12.1968. Nya Pressen oli ruotsinkielinen iltapäivälehti. Se ilmestyi vuosina 1921–1974 Helsingissä Hufvudstadsbladetin kustantamana. Lehden toimitussihteeri pähkäili joulutunnelmissa aamutuimaan (siihen aikaan iltapäivälehdet ilmestyivät vasta nimensä mukaisesti iltapäivällä) etusivun otsikointia. Hän sai ainakin omasta mielestään loistoidean: astronautit laskeutuvat mereen, joten hehän voivat hukkua.

Toimitussihteeri painatti etusivulle kissankorkuisin kirjaimin ”Månmännen DRUNKNA!” eli ”Kuumiehet HUKKUNEET”. Kahden paksulla ja mustalla painetun otsikkosanan välissä kuitenkin kerrottiin, että [Kuumiehet] ”ovat matkanneet edestakaisin kuuhun ja tänään he ovat vaarassa” [HUKKUA!]. Samalla sivulla oli kuvat astronauttien puolisoista: ”Månfruarna ler tappert” eli ”Kuurouvat hymyilevät urhoollisesti”, vaikka puolisot ovat hukkuneet tai ainakin hukkumisvaarassa.

Rikkoiko Nya Pressen Lehtimiehen ohjeita, jotka nykyisin tunnetaan Journalistin ohjeina. Vuonna 1968 ohjeissa sanottiin: ”Muista, että otsikolla on oltava kirjoituksessasi kate”. Nyt ohjeistetaan: ”Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate”.

Lehti sai keväällä 1969 kantelusta numero 1 vapauttavan päätöksen sillä perusteella, että otsikon ei tarvitse kertoa täsmällisesti jutun sisältöä, jos itse asia selviää jutusta. Ja tässä tapauksessahan asia selvisi jo itse otsikosta, jos luki ”sen pienellä präntätyn”. Neuvoston linjaus on kestänyt vuosikymmenien paineet.

* *

Nya Pressenin otsikkoa voi kuitenkin kutsua varhaiseksi klikkausotsikoksi. Mikään ei vuosikymmenten saatossa näytä muuttuneen. Esimerkiksi uusimaalainen Länsiväylä otsikoi 23.10.2015 seuraavasti: ”Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”.

Kyse oli siitä, että Väyrynen oli hakenut Viron e-kansalaisuutta, koska se helpotti hänen virolaisen hotellinsa asioiden hoitamista. Samalla Väyrynen ilmoitti haluavansa muuttaa Viron nimen suomen kielessä Eestiksi. JSN totesi, että otsikko koetteli Journalistin ohjeiden rajoja ja piti sitä arveluttavana. Otsikon ei kuitenkaan tarvitse olla täsmällinen ja yksiselitteinen, jos itse jutusta selviää, mistä on kysymys. JSN antoi vapauttavan päätöksen.

Mikä sitten johtaa JSN:n langettavaan päätökseen?

Yksi esimerkki on Iltalehden mainosjuliste eli lööppi maaliskuussa 2013: ”Aleksi-vauva kuoli rokotteen takia”. JSN totesi, että ”yleisöä houkuteltiin ostamaan lehti tunteita kuohuttavalla väitteellä, jolle olisi pitänyt löytyä perusteet itse jutusta. Kohuotsikoille ei ollut katetta”. 

Ilkka Vänttinen