Kuva: Harri Hinkka
KOLUMNI | Tampere murjottaa itsensä aina vanhaan muottiin ja tuijottaa herpaantumatta koskeen, vaikka kuinka asemanseutu runnottaisiin kiekkotemppeliksi areenoineen ja liekehtivine torneineen.
”Jos joidenkin mielestä Tampere on jo kaupunkina vitsi, H & T pistävät paremmaksi.”
Pekka ja Pätkä, Ohukainen ja Paksukainen, Tatu ja Patu, Pat ja Mat, Hupsis-ukot – Hönttä ja Toippari.
Miehet antautuvat huumorin kohteeksi herkemmin ja hervottomammin kuin naiset.
Komedian ja tyypittelyn historiasta tunnetaan huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä. Tai oletettuja ja oletettuja.
Chaplin, Buster Keaton, Esa Pakarinen, Repe Helismaa, Ismo Leikola, Sami Hedberg viitankantajineen ja edesmennyt Tepon Juakko.
Kaikki he ovat panneet kehonsa ja olemuksensa täysillä peliin viihdyttääkseen.
Mutta Luojan kiitos Anitta Ahonen, Iso A, paahtaa estradilla rollaattorimummoineen kuudenkympin ja kuoleman välillä ja Siskonpedin tytöt tv:ssä.
Ajat ovat muuttuneet.
Nainenkin osaa, saa ja haluaa naurattaa.
Se on tasa-arvoa jos mikä.
Ilman rajatonta huumoria elämä kutistuu jääkaapin kokoon.
* *
Hönttä ja Toippari on tamperelaisille rakas hupiukkoduo.
Tottakai, jos murteella pystyy villisti pitämään hauskaa ja keksii vielä lisää honksria hondien jatkoksi.
Jos joidenkin mielestä Tampere on jo kaupunkina vitsi, H & T pistävät paremmaksi.
Heille kaikki tamperelaiset ovat vitsi, mahtavaa ainesta höpinöihin.
Kolmikymmenvuotinen show radioaalloilla on sinänsä kulttuuriteko suomen kielen puolesta.
Kaikesta legendaarisesta väännetään Tampereella näytelmä. Pitäähän pikkujouluihin olla sytykettä.
Ilpo Rantasen työryhmänsä kanssa Tampereen Komediateatteriin kirjoittama Tampereenkiäliset uutiset -näytelmä huvittelee sen teoreettisen ajatuksen kanssa, että H & T -show’n pitäisi uudistua.
Eihän Tampereella, perinteen kehdossa, nyt kukaan halua uudistua.
Tampere murjottaa itsensä aina vanhaan muottiin ja tuijottaa herpaantumatta koskeen, vaikka kuinka asemanseutu runnottaisiin kiekkotemppeliksi areenoineen ja liekehtivine torneineen.
Joka tapauksessa nyt tuottaja Assi Tikka on pahassa raossa.
Pojat pitäisi muodistaa.
* *
Tampereenkiälisten uutisten teatteriversio on leppoisa koulunäytelmä, jossa ei keksitä pyörää uudestaan eikä koroteta huumoria toiseen potenssiin.
Ei siis pureta Hönttää tai Toipparia osiinsa ja koota heitä vinksahtaneesti uudestaan.
Kaverit kettuilevat studiossaan kuin näköradiossa ja välillä käydään Kulman kuppilassa jorisemassa Räikkösen ja Moksun kanssa.
Ohjaaja Marika Vapaavuori on hakenut varovaista teatterinomaisuutta hidastuksilla ja simultaanitempuin.
Ilkka A. Jokisen persoonaan Hönttänä ne sallivat hilpeän ihon alle menon.
Jokisen näyttelijäntaidot ovat myös sitä luokkaa rytmityksessään, että hän on kiinnostava myös Hönttä-häkin ulkopuolella.
Aku Sajakorven Räikkösen äite on papiljotteja myöten täyttä komediaa ja Heikki Hela Räikkösenä sympaattinen omituinen höpöttäjä.
Juulianna Mäkelä tuottaja-Assina piristää poikain päivää ja kantarellireissulle eksyttyään suorastaan sähköistää Höntän.
Harri Järvisen tehtävä on vakuuttaa katsojat eleettömästi toippariudestaan.
* *
Ja sitten lauletaan, rivissä tai yksin. Tietysti, kun Heikki Hela on tehnyt ihan tunteisiin käyviä kappaleita, Tampereen ylistyksiä ja muuta harmitonta.
H & T:n radiohetket ovat sellaisia viisiminuuttisia. Niissä on kipinää.
Tampereenkiälinen näytelmä venytellään tuntiin ja kolmeen varttiin.
Siinä jo ehditään istuskella ja ihmetellä. Ihan rauhassa.
Ja sitten käy mielessä, että miksi nämä laskettiin studiosta näkösälle. Syyksi ei vielä riitä se, että Hönttä näyttää lukevan uutisensa kalsareissa.
Mutta jos tarinaa vain kuuntelee, se on mannaa korville.
Älkää siis koskaan lopettako.
Anne Välinoro
Tampereenkiäliset uutiset Tampereen Komediateatterissa. Ensi-ilta 26.9.2024. Esityksiä 31.12. asti. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Terapeuttinen teatterielämys – arviossa Tarina tytöstä joka halusi olla valas
TEATTERI | Valkeakosken kaupunginteatterin suojissa esitettävä Tarina tytöstä joka halusi olla valas on herkkä ja ajatuksia herättävä kokonaisuus.
Sisarusten suurin haave oli perustaa oma suomenkielinen teatteri – arviossa Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset
TEATTERI | Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan Kansallisteatterille kirjoittama näytelmä on osuva ja ajankohtainen kuvaus teatterin ja taiteen maailmasta.
Kun loppu on jo alussa – arviossa Kansallisteatterin ja Teatteri Siperian Leikin loppu
TEATTERI | Samuel Beckettin näytelmä näyttää olemisen mustan aukon. Toivottomuus ja kauhu yltävät koomiseen hahmojen kipuillessa mitättömyyden tilassa, jossa mitään ei tapahdu.
Kotimaisia musikaalikantaesityksiä kohottava musikaalikonsertti on naisten juhla – arviossa Myrskyluodon Maijasta Momentumiin
KONSERTTI | Tampereen Työväen Teatterin vanhoista musikaalikantaesityksistä koottuun konserttiin on saatu upea ensemble teatterin näyttelijöistä.