Barokkimusisointia Kaikki elämän aamut -elokuvassa. Kuva: Luc Roux / Corbis Sygma
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui, Antti Selkokari kysyy kolumnissaan.
Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
Barokki on eräänlaisen tietosanakirjamääritelmän mukaan taidesuuntaus, jota määritti suurellisuus. Mahtipontisuutta ja koristeellisuutta käytettiin luomaan draamaa ja jännitettä maallisen ja kirkollisen vallan ilmaisukeinona kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Vaikutuksen tekemisen historiallista taustaa selittää vain osittain uskonto. Kyse oli taiteen käyttämisestä katolisen kirkon vastauskonpuhdistuksen propagandavälineenä.
* *
Tämä ei tarkoita, että kaikki barokin aikaan sävelletty musiikki olisi jotenkin uskonnon ”saastuttamaa”. Uskonnollisia vaikutteita voi oikein pikkutarkasti etsiessään löytää bluesista, rockmusiikista, kantrista ja lähes mistä tahansa. Musiikkia pitäisi voida kuunnella musiikkina sinänsä ilman siihen itse heijastettuja mielipiteitä.
Tietenkin ymmärrän, miksi on vanhempia, jotka eivät tahdo lastensa joutuvan minkäänlaisiin tekemisiin uskonnon kanssa. Uskonnon pitäminen pelkästään kristinuskona ja sen oletettua ydinsäteilyn tavoin saastuttavaa vaikutusta kavahtaminen on kylläkin yhdenlaista fundamentalismia.
* *
Barokkimusiikki on 1600-luvulta noin 1700-luvun puoliväliin länsimaista klassista musiikkia hallinnut tyyli. Se, että barokkimusiikin aikakaudella iso osa musiikista oli jotenkin sidoksissa kirkkoon tai muihin uskonnollisiin instituutioihin, johtuu ennen kaikkea siitä, että ne olivat varakkaimpia musiikin tilaajia eli maksajia.
Tunnetuinta ja yhä kuunnelluinta barokkimusiikkia ovat muun muassa Johann Sebastian Bachin, G. F. Händelin ja Marin Marais’n sävellykset. Niitä kaikkia on mahdollista kuunnella ilman uskonnollisia ajatuksia tai tarkoitusperiä, vain musiikin kauneuden tähden.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirjoittajan paratiisi – Miten ympäristö mahdollistaa luovaa ajattelua ja tekstin syntymistä?
KIRJOITTAMINEN | Edistävätkö uusi, mieluinen ympäristö ja kulttuuri kirjoittajan luovuutta ja onnistumista, kysyy Saana Saarinen esseessään.
Sananen ilmastosta ja ilmastopolitiikasta neljännesvuosisadan vaihtuessa
KOLUMNI | Pekka Henttonen pohtii kolumnissaan ilmastopolitiikkaa ja taloudellista kasvua.
Evankeliumin jälkeen: ”Me kuvittelemme ihmeitä, vaikka niitä on arkisessa todellisuudessa ympärillämme”
KOLUMNI | Janne Saarikiven Helsingin Sanomiin kirjoittama jouluessee sytytti Erkki Kiviniemen aamuun riidan.
Meillä menee paremmin kuin koskaan: jo kaksi kertaa 100.000 lukijan raja rikki vuonna 2025
KOLUMNI | ”Onhan tuo vähän reteä otsikko mutta totta se on: vuosi 2025 on monella mittarilla todettu Kulttuuritoimituksen parhaaksi vuodeksi”, päätoimittaja Marita Salonen kirjoittaa.