Yksityiskokoelmiin kuuluva Tyttö Barösundista on ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Kuva: Finnish National Gallery / Jenni Nurminen
Suomalaisille uudet teokset ovat peräisin Britanniasta, Helsingborgin museosta, Ateneumin kokoelmista ja kahdessa tapauksessa yksityiskokoelmasta.
Sirpa Pääkkönen
Ateneumin taidemuseossa avautuu perjantaina 15.11.2019 kaksi uutta näyttelyä, Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi.
Helene Schjerfbeckiä (1862–1946) on usein esillä erilaisissa näyttelyissä, mutta uuttakin löytyy. Ateneumissa on nyt esillä viisi teosta, joita ei ole aikaisemmin nähty Suomessa.
Ne ovat Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä, yksityiskokoelmiin kuuluvat Punatukkainen tyttö, sininen asu ja Tyttö Barösundista sekä Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit.
Kanat heinäsuovien edessä -teos löytyi Englannista. Kuva: Finnish National Gallery / Hannu Karjalainen
Näyttely on rakennettu temaattiseksi kokonaisuudeksi, joka heijastaa Schjerfbeckin matkaa taiteilijaksi. Hyvin merkityksellisiä hänelle olivat matkat Pariisiin, Pohjois-Ranskan Pont-Aveniin, Italian Fiesoleen ja Britannian St Ivesiin 1800-luvun lopussa.
Näyttely pohjautuu Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa tänä vuonna esillä olleeseen näyttelyyn, mutta Ateneumin näyttely on laajempi. Teoksia on esillä 130.
Näyttelyssä nähdään maisemia, asetelmia ja kuvia taiteilijalle tärkeistä ihmisistä. Näyttelyssä näkyy hyvin Schjerfbeckin tyylin muutokset. Taiteilija siirtyy esittävästä taiteesta kohti pelkistettyä modernia ilmaisua, josta hänet niin hyvin tunnetaan. Taiteilija halusi poistaa maalauksesta kaiken ylimääräisen, jolloin jäljelle jäi niukoin siveltimenvedoin ilmaistu olennainen idea.
Schjerfbeckin ihmistutkielmia salissa Moderni maailma. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Tätä kuvaa näyttelyssä hyvin sali, joka on nimetty Moderniksi maailmaksi. Schjerfbeck tarvitsi henkilöaiheisiinsa inspiroivan mallin, jonka hän löysi usein lähipiiristään. Hän piti erityisesti moderneista, työssäkäyvistä ja muodikkaista naisista. Mallit antoivat viitteenomaisia piirteitä, joita taiteilija työsti eteenpäin.
Schjerfbeck maalasi omakuvia varhaisesta aikuisuudesta elämänsä loppuun saakka. Hän loi kuvataiteen historiassa ainutlaatuisen omakuvien sarjan. Kaikkiaan niitä on nelisenkymmentä. Ateneumissa näitä kuvia on esillä kuusitoista ja ne on ripustettu kronologiseen järjestykseen. Omakuvista lähes puolet syntyi kahtena viimeisenä elinvuotena, jolloin taiteilija asui sodan vuoksi Ruotsissa Tukholman lähistöllä. Suomeen hän ei enää ehtinyt palata.
Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä on esillä harvoin nähtyjä teoksia muiden muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Hugo Simbergiltä ja Ellen Thesleffiltä. Ruovesi ympäristöineen on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta lähtien. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus luontoon, maisemaan ja paikan henkeen. Gallen-Kallela rakennutti sinne erämaa-ateljeensa Kalelan 1890-luvun puolivälissä.
Molemmat näyttelyt ovat esillä Ateneumissa 26.1.2020 saakka.
