Kuva: Cinemanse
ELOKUVA | Artus Solarin esikoisohjauksessa on näyttelijöinä muutama ammattilainen ja kekseliäitä amatöörejä.
”Ongelmat ovat samanlaisia kuin kenellä tahansa, jokaisella on oma tarinansa.”
ARVOSTELU

Toisenlaiset kesäkaverit
- Ohjaus: Victor Artus Solaro
- Rooleissa mm.: Artus, Alice Belaïdi, Clovis Cornillac, Céline Groussad, Marie Colin
- Ensi-ilta: 27.12.2024
Eläväiset, nuoret aikuiset kehitysvammaiset, heidän hoitajansa ja avustajansa lähtevät jokakesäiselle leirille Ranskan maaseudulle. Sama paikka on ollut lomanviettopaikkana jo kymmenen vuotta.
Porukoiden odotellessa myöhässä olevaa Sebastiania pysäkille saapuu kaksi aikuista, joiden luullaan myös olleen myöhässä. Oikeasti isä ja poika ovat juuri ryöstäneet läheisen kultasepänliikkeen ja etsivät piilopaikkaa. Poika leikkii kehitysvammaista ja hänen isänsä avustajaa. Bussi lähtee ja kesäloma alkaa.
* *
Eräs tuttavani, joka työskentelee kehitysvammaisten parissa, kyselee joskus meiltä muilta miksi suorapuheisuus ja tunteiden suorasukainen tunnustaminen luokitellaan humoristiseksi.
Tässäkin elokuvassa kehitysvammaiset ovat puheliaita, asiansa ääneen ilmoittavia ihmisiä, joilla on paljon sanottavaa elämästä, harrastuksista ja musta ihmisistä, enimmäkseen syystä.
Joillakin heistä on ollut huonot kotiolot, toisilla hyvät. Osa on muuttanut laitokseen ja osa asuu yhä kotona. Ongelmat ovat samanlaisia kuin kenellä tahansa, jokaisella on oma tarinansa. He tietävät mistä ja kenestä pitävät, ja tunteet ovat usein pinnassa.
Hauskaa syntyy melkein mistä vain, niin sanoista kuin varsinkin hiukan pieleen menneistä teoista.
* *
Hoitaja-avustajien tapaa hoitaa asioita on helppo arvostaa. Vaaditaan ymmärrystä, huumoria ja nopea reagoimista tapahtumiin. Avustajien oma, osin monimutkainenkin elämä pysyy sivussa.
Katsoja unohtaa aika nopeasti näiden aikuistuvien nuorten vammaisuuden ja keskittyy ihailemaan avoimuutta, jolla he kohtelevat toisiaan ja muita. Kohtaukset ovat osin hätkähdyttäviäkin, koska asiat tehdään ja mielipiteet kerrotaan suoraan.
* *
Toisessa tarinassa Sebastian, bussista myöhästynyt nuori kehitysvammainen saapuu tyhjälle tontille odottamaan muita. Ketään ei tule, mutta Sebastian huomaa nuorisoporukan ja seuraa heitä toiseen bussiin.
Ollaan menossa kostealle rokkireissulle. Sebastianin käytös ja juhlimisen taso ei eroa mitenkään muun nuorison käytöksestä.

Kuva: Cinemanse
* *
Toisenlaiset kesäkaverit on ollut vuoden menestynein elokuva Ranskassa. Pienen budjetin elokuva ole suuryhtiön tuottama vaan kahden miehen, Pierre Foretten ja Thierry Wongin, tuotantoa. Ohjaaja Victor Artus Solaro on ranskalainen näyttelijä ja stand-up koomikko. Elokuva on hänen esikoisohjauksensa. Kehitysvammaisten nuorten rooleissa nähdään enimmäkseen amatöörinäyttelijöitä.
Pääroolissa on hoitaja Alice (Alice Belaïdi), joka osaa asiansa eikä pyri täydellisyyteen. Ohjaaja Artusin esittämä Sylvain on vammaton poika, joka isänsä toiveesta näyttelee kehitysvammaista. Lucian (Clovis Cornillac) on roisto ja isä, joka lämpenee hitaasti.
Loistava ihmisten tulkki on down-poika Arnaud (Arnaud Toupense), joka oivalluksillaan saa tapahtumiin tolkkua. Marie (Marie Colin) on ikuinen rakastuja, jonka teoista ja tavoista on opittavaa. Jalkapallo kiinnostaa niin Babtistea (Théophile Leroy) ja Luciania ja saattaa molemmat uusien asioiden äärelle.
Porukka on pienoisyhteiskunta, jossa jokaisella on oma paikkansa, ihan niin kuin meillä, niin sanotuilla terveillä.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Every Note You Play tallensi musiikkia, joka muuten olisi hävinnyt – arviossa Mika Kaurismäen dokumenttielokuva
ELOKUVA | Mika Kaurismäki tallensi kolmen päivän aikana soittoa ja muusikoiden mietteitä Monheim Triennalen improvisaatiofestivaalilla.
Joni Ekman svengaa raukean raikkaasti – arviossa Joko saa laulaa?
LEVYT | Tamperelaisartistin seitsemäs levy tiivistää rock-kaihoa toimivan ytimekkäästi. Joni Ekmanin rock-pohjainen svengi ei ole tunkkaista vaan vaivattoman koukukasta.
Kamerat, käy! Elokuvamies Ilkka Rahkosen mukaan Finlaysonin alue Tampereella on filmiväen unelma
TILAUSJUTTU | Tampere ja Tokio yhteen sopii, kun tekeillä on suomalais-japanilainen rikosdraama. Sarja julkaistaan vuoden 2026 keväällä.
Retoriikassa voi olla eroja, mutta Sanna Marin ja Tulenkantaja-voittaja Riina Tanskanen puhuvat samoista asioista
KOLUMNI | Tampereen Kirjafestarit on teosten suurhyöky, jonka pyörteissä voi iskeä ahdistus, Maarit Saarelainen kirjoittaa kolumnissaan.




