Luukku 4: Käyränokan kiihkeät lemmenpuuhat

Puukiipijä on täysin omanlaisensa lintu. Kuva: Onni Rantanen

Matti Kuusela, teksti

Puukiipijä on ehkä sympaattisin lintumme. Ja täysin omanlaisensa toveri – mikään muu lintu ei hae ravintoaan samalla tavalla, kiipeämällä yhtenään ylös ja alas puunrunkoa.

Puukiipijän elämä vaikuttaa äärettömän tylsältä. Se aloittaa ruokaretkensä rungon tyveltä, josta se lähtee kipuamaan ylöspäin. Pitkällä ja käyrällä nokalla se napsii kaarnakoloista hämähäkkejä, sääskiä, kärpäsiä, kovakuoriaisia ja niiden toukkia.

Kun puu on tutkittu sileään, kaarnattomaan osaan asti, kiipijä pyrähtää alas toisen rungon tyvipuolelle ja aloittaa sieltä uuden samanlaisen nousun.

Tylsää, sanon minä. Mutta tämä ei olekaan koko totuus. Pentti Linkola paljastaa kirjassaan Pohjolan linnut puukiipijän hurjan seksielämän. Kuulkaas tätä:

”Kiihkeä laulu, vaimeat ja pingottuneet säkeet, takaa-ajo kierteisrataa haltioituneiden dsi-e, dsi-e -äänten säestämänä, lentolaulu ja puolisoiden omituinen kiipeäminen peräkkäin runkoa ylöspäin siivet selän yllä lepattaen, ovat nyt kosiskelulle luonteenomaisia. Koiras ruokkii naarasta ja alkaa lentää lepattelevin siivin. Pian tällainen lentotapa käy ominaiseksi kummallekin linnulle. Koiras lentää pyrstö ja pää koholla. Äkkiä se näyttää menettävän järkensä ja alkaa haltioituneena lennellä kieppuen runkojen välitse sinne tänne kuin lepakko. Se on täysin hurmioitumisen uhri. Soidinmenojen tässä vaiheessa, lopulta, tapahtuu parittelu pystysuoralla rungolla. Naaras taivuttaa pyrstönsä ja takaruumiinsa rungosta erilleen, ja siipiä räpytellessä ja koiraan kiihkeästi laulaessa tapahtuu parittelu – taidonnäyte, jos mikään.”

Kaikkiin joulukalenterin lintuihin pääset tutustumaan täällä.

Onni Rantanen on Nokialta kotoisin oleva kansainvälisesti palkittu lintukuvaaja, jonka sydäntä lähinnä ovat metsien siivekkäät.
@onnirantanen_photography | https://onnirantanen.kuvat.fi/

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua