Muumipappa toivottaa tutustumaan Muumi-Taloon. Kuva: Muumimuseo

Päivi Vasara, teksti 

Tampereen kaupunki on solminut kolmivuotisen yhteistyösopimuksen Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa. Muumien 80-vuotisjuhlavuosi käynnistää kumppanuuden, joka nostaa esille Tamperetta maailman ainoan Muumimuseon kotikaupunkina. Kolmivuotinen lisenssisopimus on tehty ajalle 15.10.2024–15.10.2027. 

– Muumit näkyvät kaupunkikuvassa ja markkinoinnissa. Muumi on rohkea, avoin, leikkisä ja omintakeinen, tämä istuu Tampereen mielikuvaan, sanoo Iina Ojala, joka on Tampereen kaupungin suhdetoiminta- ja markkinointipäällikkö. 

Muumeilla on 80-vuotisjuhlavuosi, koska ensimmäinen muumiromaani Småtrollen och stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva) julkaistiin 1945. 

Juhlavuoden tapahtumia järjestetään myös Tampere-talossa sijaitsevan Muumimuseon ulkopuolella. Mukana ovat esimerkiksi kirjastot. Ideana on, että tapahtumat ja elämykset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. 

Tampereen taidemuseon ja Muumimuseon johtaja Selma Green ja kaupungin Iina Ojala kiittävät Moomin Characters Oy Ltd:n avoimmuutta ehdotuksille. Vain harvoja päiviä jää väliin, etteikö heistä jompikumpi olisi yhteydessä tähän muumioikeuksien edunvalvojaan. 

– Tapahtumat ammentavat taiteellisesta sisällöistä ja tarinoista, sanoo Iina Ojala 

Juhlavuosi alkaa loppiaisen Taikatalven kemuilla, ja talvilomaviikolla muumeihin voi törmätä museon lisäksi muissa kaupungin kulttuurikohteissa. Tampere Filharmonia kantaesittää säveltäjä Minna Leinosen mukaansatempaavan uuden teoksen, joka on saanut innoituksensa Tove Janssonin hurmaavasta, Kuinkas sitten kävikään? -tarinasta. Tove Janssonin syntymäpäivänä 9.8.2025 Tampere-talossa järjestetään Muumi 80– Suuri syntymäpäiväjuhla. Yksi juhlavuoden kohokohdista on kesäkuussa Muumimuseossa aukeava näyttely Tervetuloa Muumitaloon. 

– Muumitalo on kokoelman helmi. Nyt se on kuvattu sisältäpäin, joten pikkutaloon voi kurkata sisälle paremmin, Selma Green kertoo. 

Muumit ovat kansainvälinen brändi. Tampereen kaupunki asettaa suuria odotuksia sille, että tänne saadaan lisää ulkomaisia matkailijoita. Suomen mittapuulla Tampere on jo suosituin matkailukohde. 

Myöhemmin on luvassa elämyksellisiä reittejä, jotka johdattavat Muumimuseoon. Museoon luonnollisesti on pääsymaksu. 

* *

Tampereen museoiden vuotta 2025 esiteltiin keskiviikkona 6.11.2025. Näyttelyvuodesta tulee komea, on nimekkäitä kansainvälisiä tekijöitä ja useita näyttelyitä, jotka ovat Tampereella yksinoikeudella. 

Lue lisää ensi vuoden näyttelyistä alta.

* *

Sara Hildénin taidemuseo

Särkänniemi | verkkosivu

Heikki Marila: Jaakobin paini, 2014. Taiteilijan kokoelma. Kuva: Jussi Tiainen

Heikki Marila | 8.2.–18.5.2025

Kevään näyttely esittelee sukupolvensa merkittävimpiin suomalaisiin taidemaalareihin lukeutuvan Heikki Marilan (s. 1966) tuotannon tärkeitä vaiheita ja käännekohtia 1990-luvulta 2020-luvulle. Mukana on uusia ja ennen näkemättömiä teoksia.

Näyttely alkaa Marilan 1990-luvun maalauksista, jotka käsittelevät vallan instituutioita, kansallista identiteettiä ja yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita. 2000-luvun alussa hänen huomionsa kohdistui saksalaisen kirkkotaiteen perinteeseen. sekä Matthias Grünewaldin Isenheimin alttaritauluun (1510–1515), josta Marila maalasi ilmaisuvoimaiset tulkintansa. Samoihin aikoihin Marilaa alkoi kiinnostaa asetelmamaalauksen perinne sekä kukkamaalaukset. Syntyi sarja maalauksia, joiden lähtökohtana olivat 1600-luvun hollantilaiset kukkamaalaukset ja niiden runsas symboliikka. Aihepiiri on pysynyt keskeisenä osana taiteilijan tuotantoa.

Museon alakerrassa nähdään myös aivan uusia kukkamaalauksia sekä maalaussarja, jonka kautta Marila jatkaa vallan tematiikan käsittelyä uudesta näkökulmasta.

Marila kiinnittyy länsimaisen maalaustaiteen ja taiteen historian jatkumoon sekä voimakkaan ekspressiivisen ja materiaalisen maalaustapansa että aihevalintojensa kautta. Hänen työskentelylleen on ominaista sarjallisuus. Kysymys vallasta sen eri ilmenemismuodoissa on Marilan koko tuotannon läpäisevä teema. Hän on maalannut vähäpätöisinä pidettyjä aiheita monumentaalisessa koossa ja toisaalta vallan instituutioita miniatyyrimittakaavassa.

Kimmo Kaivanto, Kun meri kuolee II, 1973. Sara Hildénin Säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen

Katsaus suomalaisen taiteen ilmiöihin | 8.2.–18.5.2025

Sara Hildénin taidemuseon vuoden 2025 kokoelmanäyttelyssä poraudutaan kotimaiseen taiteeseen. Näyttely valottaa suomalaisen kuvataiteen kehityskulkuja 1900-luvun alkupuolelta lähtien Sara Hildénin Säätiön kokoelmateosten kautta.

Mukana on monia maamme kuvataiteen ikonisimpia teoksia, kuten Tyko Sallisen hurmoshenkinen kansankuvaus Hihhulit (1918), Helene Schjerfbeckin myöhäiskauden herkkä Pukukuva (1938) sekä 1960–1970-lukujen vaihteen kantaaottavan taiteen merkkiteos, Kimmo Kaivannon Kun meri kuolee II (1973).

Näyttely on jatkoa keväällä 2024 nähdylle Vihreän puun punaiset linnut -näyttelylle, joka johdatti Sara Hildénin Säätiön ulkomaisen kokoelman keskeisiin teoksiin.

Kokoelmanäyttelyä täydentää kotimaisen taidekeramiikan mestarin Rut Brykin teosten pienoisnäyttely Café Sarassa.

* *

Tampereen taidemuseo

Puutarhakatu 34 | verkkosivu

Penny Slinger: I Speak What I See, 1973/2024. Kuva: Tampereen taidemuseo

Surrealismi – Jaettu uni featuring Marco Brambilla | 8.2.–10.8.2025

Tampereen taidemuseo esittelee keväällä ja kesällä 2025 vaikuttavan kokonaisuuden kansainvälistä surrealismia. Elämyksellinen ja hätkähdyttävä näyttely Surrealismi – Jaettu uni avaa monipuolisesti tänä vuonna 100 vuotta täyttävää taidesuuntausta. Koko museon täyttävä kokonaisuus tarkastelee surrealistisen taiteen visiota todellisuudesta sekä tuo esiin suuntauksen pioneerien ja merkittävien nykytaiteilijoiden kohtaamisia.

Näyttely käsittelee alitajunnan maailmaa ja todellisuuden epävakautta avantgarde-taiteilijoiden, kuten Max Ernstin, René Magritten, Yves Tanguyn, Joan Mirón, Salvador Dalín, Man Rayn, Penny Slingerin, Herbert Bayerin, Meret Oppenheimin ja Claude Cahunin sekä nykytaiteilijoiden, kuten Cindy Shermanin, Tony Ourslerin, Erwin Wurmin, Yaou Kusaman, Errón ja Sarah Lucasin taiteen kautta. Mukana on myös katkelmia surrealistisista elokuvista ja sarjoista muun muassa Luis Buñuelilta, David Lynchiltä ja Alfred Hitchcockilta.

Keskeisiä teemoja ovat eri perspektiiveistä tarkasteltavat identiteetti, sukupuoli, teknologia ja mielenterveys. Mukana on maalauksia, valokuvia, veistoksia, grafiikkaa ja elokuvia. Kaikkiaan näyttely kattaa noin 140 teosta lähes seitsemältäkymmeneltä taiteilijalta.

Marco Brambilla: Heaven’s Gate, 2022. Videoinstallaatio. Kuva: Tampereen taidemuseo

Museon pohjakerroksessa nähdään osana näyttelyä ensi kertaa Pohjoismaissa italialaissyntyisen, Lontoossa asuvan Marco Brambillan taidetta. Hän on yksi maailman kansainvälisesti tunnetuimpia mediataiteilijoita, jonka teoksia on esitetty ympäri maailmaa muun muassa Venetsian elokuvajuhlilla, New Yorkin Times Squarella ja Las Vegasin Spheressä. Hänen teoksiaan on muun muassa New Yorkissa MoMan ja Solomon R. Guggenheimin museoissa sekä SFMoMan kokoelmissa.

Tampereen taidemuseossa nähtävää Heaven’s Gate -teosta (2022) on pidetty amerikkalaisen maksimalismin ja kuvatulvan kommentointina, eräänlaisena aikamme metaversumina tai hypertodellisuutena. Syntymän ja kuoleman kysymykset, median yltäkylläisyys, populaarikulttuurin ikoninen kuvasto ja elokuvamaailman spektaakkelimaisuus ovat teoksen lähtökohtina.

Surrealismi – Jaettu uni -näyttely on tuotettu yhteistyössä saksalaisen Institut für Kulturaustauchin kanssa. Tampereen taidemuseolla on Suomessa yksinoikeus näyttelyn järjestämiseen.

Vuoden nuori taiteilija 2025 | 27.9.2025–11.1.2026

Vuoden 2025 nuori taiteilija julkistetaan 17.1.2025 ja hänen näyttelynsä nähdään museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa syksyllä.

Hanna Haaslahti: Esivanhemmat. Kuva: Tampereen taidemuseo

Hanna Haaslahti: Esivanhemmat | 27.9.2025–11.1.2026

Museon pohjakerroksessa nähdään syksyllä kuvataiteilija Hanna Haaslahden uutta mediataidetta. Esivanhemmat on 3D-tekniikkaa ja tekoälyä hyödyntävä perhedraama, jossa suvun vanhimpia esittävät yleisöstä digitaalisesti mallinnetut kaksoisolennot. Kaksoisolennot muodostavat pareja ja saavat jälkeläisiä perustaen perheitä virtuaaliyhteisöön.

Katsojat voivat halutessaan osallistua ja seurata virtuaalisen perheensä sukupuun kehitystä ja tarinaa. Jokainen teoksessa muodostuva sukupuu on ainutlaatuinen.

Taideteoksen tekninen tuotanto tapahtuu Hanna Haaslahden ja kansainvälisen työryhmän kesken. Tampereen taidemuseolla on teoksen ensiesitysoikeus.

* *

Muumimuseo

Yliopistonkatu 55 (Tampere-talo) | verkkosivu

Tervetuloa Muumitaloon! | 7.6.2025–16.8.2026

Tervetuloa Muumitaloon! -näyttelyssä pääsee kurkistamaan Muumimuseossa sijaitsevaan Tove Janssonin (1914–2001), Tuulikki Pietilän (1917–2009) ja Pentti Eistolan (1931–2022) yhdessä rakentamaan Muumi-Taloon (1979). Kuvat paljastavat talon salaisimmatkin sopukat, joita ei yleensä näe, kuten Muumi-Talon saunan. Samoin voi tutustua talon materiaaleihin, luonnospiirustuksiin, arkkitehtuuriin ja rakennusvaiheisiin.

Muumi-Talon rakentaminen oli tekijöilleen hauskaa leikkiä. Aikoinaan Bratislavassa 1979 pidettyä Kansainvälistä kuvitusbiennaalia varten valmistunut kuvaelma kiersi eri maissa ja näyttelyissä, ennen kuin Tove Jansson lahjoitti sen Tampereen kaupungille 1986. Talo on löytänyt pysyvän paikkansa Muumimuseossa, jonka perusnäyttelyn rakastettu helmi se on.

Näyttely käsittelee muumien kotia myös Tove Janssonin alkuperäiskuvitusten ja tarinoiden, kirjeiden, esineistön, valokuvien ja filmimateriaalin avulla.

* *

Vapriikki

Alaverstaanraitti 5 | Tampere

Vuoden luontokuvat | 7.2.–6.4.2025

Vuoden luontokuvakilpailun sarjavoittajat sekä muut palkitut kuvat ovat tuttuun tapaan esillä Vapriikissa helmikuusta alkaen. 44. kerran järjestetyn Vuoden Luontokuva -kilpailun voittokuva on Timo Myllärin huikea lintukuva Ruuhka, ainutlaatuinen ja iskevä napakymppilaukaus lentävästä suokukkoparvesta.

Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on nostaa valokeilaan suomalainen luonto ja vuoden parhaat valokuvat suomalaisesta luonnosta – sen kaikessa kauneudessaan ja monimuotoisuudessaan.

Kivigalleria esittelee Tampereen Kivimuseon kokoelmia, kun odotellaan Kivimuseon varsinaisen näyttelyn avautumista. Kuva: Vapriikki

Kivigalleria | 20.2.2025-18.6.2026

Yleisön suosikin, Tampereen Kivimuseon, valikoituja helmiä voi ihailla Vapriikin Galleria-tilassa 20. helmikuuta alkaen. Kivimuseon kokoelma on Suomen suurin, näyttävin ja värikkäin yksityishenkilön keräämä kivikokoelma, joka sisältää jalo- ja korukiviä hiottuina ja raakakivinä, rakennus- ja koristekiviä sekä synteettisiä kiviä. Lisäksi hyötymineraaleista, malmeista ja metalleista on näytteitä, ja kokoelmassa on myös meteoriitteja, fossiileja ja dinosaurusten munia.

Kivimuseon pysyvä näyttely Vapriikissa etsii vielä paikkaansa, ja avautuu lähivuosina.

Batmanin arkkivihollinen Jokeri Brian Bollandin kuvaamana. Kuva: Vapriikki

Supersankarit – Antiikista nykypäivään | 29.5.2025-18.1.2026

Helatorstaina avautuva Supersankarit-näyttely on vauhdikas ja värikäs matka sankaritarinoiden historiaan. Esille pääsevät niin muinaiset jumalat kuin nykyiset elokuvista ja sarjakuvista tutut sankarit. Näyttely pohtii, millaisia esikuvia supersankareille löytyy muinaisista myyteistä ja taruista. Kävijä voi seurata supersankarien kehitystä sekä kronologisessa järjestyksessä että teemoittain.

Aihe ei tunne ikä-, sukupuoli- tai kulttuurirajoja. Herkuleksesta Teräsmieheen ja amatsoneista Ihmenaiseen sankarihahmojen ulkonäkö on saattanut muuttua, mutta aina kyseessä on hyvän ja pahan välinen kamppailu, jossa sankarit loistavat ylimaallisilla voimillaan.

Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely esittelee muun muassa elämää rautakaudella. Kuva: Vapriikki

Muinais-DNA: Avain menneisyyteen | 12.6.2025 – 11.6.2028

Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely johdattaa kävijät muinais-DNA-tutkimuksen maailmaan. Näyttelyssä tarkastellaan varhaisia ihmislajeja, Pohjois-Euroopan ensimmäisiä asukkaita ja väestömuutoksia kivikaudelta rautakauteen saakka. Samalla kurkistetaan myös geenien ja kielten yhteyksiin, sukulaisuussuhteisiin sekä ihmisten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ulkonäköön ja laktoosinsietokykyyn.

Muinais-DNA-tutkimuksen avulla tuodaan esille myös tietoa sairauksista ja taudinaiheuttajista ja siten ihmisten terveyden historiaa. Uusimpaan huippututkimukseen perustuvassa näyttelyssä selviää, kuinka monitieteinen yhteistyö avaa uusia näkökulmia menneisyyteen.

Näyttely on tulos Vapriikin laajasta tutkimushankkeesta, jonka keskiössä on ollut nykyisen Pirkanmaan – historiallisen Ylä-Satakunnan ja Hämeen – rautakausi ja keskiaika. Kävijät saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kohdata menneisyyden ihmisiä silmästä silmään, sillä esillä on luulöytöjen ja muinais-DNA:n avulla ennallistettuja kasvoja eri puolilta Suomea.

* *

Postimuseo

Alaverstaanraitti 5 (Vapriikki) | verkkosivu

Kuvan vallankumous | 17.1.–31.12.2025

Kuvan vallankumous esittelee, kuinka valokuvapostikortit mullistivat viestinvälitystä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun kamerat, valokuvaus ja uudet painomenetelmät yleistyivät.  Tämä mahdollisti myös uutiskuvien nopean levityksen yhä useammalle aikana, jolloin sanomalehdissä ei vielä ollut kuvia.

Valokuvapostikortit kertoivat paitsi merkittävistä tapahtumista kuten sodista ja luonnonkatastrofeista, niin ne välittivät myös kuvaa suomalaisesta luonnosta, maisemista ja kaupungeista. Kävijää aktivoidaan näyttelyssä pohtimaan, mikä kuvan merkitys on meille nykyään ja vertailemaan entisten ja nykyisten viestintävälineiden eroja.

Kuvan vallankumous -näyttely on tuotettu Olavi Hankimon laajan valokuvapostikorttikokoelman ja siihen liittyvän tutkimuksen pohjalta.

Luultavasti ensimmäinen Suomessa painettu valokuvapostikortti vuodelta 1893 esittelee neljä näkymää Helsingistä. Kirkot ovat Karl Emil Ståhlbergin kuvaamia, Daniel Nyblin puolestaan kuvasi näkymät palotornista (1891) ja Eteläsatamasta. Kuva: Olavi Hankimon kokoelmat

Postin puvut kautta aikojen | 24.1.–31.8.2025

Näyttely esittelee postiviranomaisten ja postilaitoksen työntekijöiden vaatetusta 1600-luvulta nykypäivään.

Vaatetus on aina ollut paitsi tarpeen sanelema suoja, myös viesti toisille ihmisille. Työtehtävissä käytetty virkapuku ei ole pelkkä vaate, vaan se on myös viran ja tehtävän symboli.

Näyttely on esillä kohtaamispaikka Kuplassa.

Aina liikkeellä – Postin kulkuneuvot | 6.9.2025–1.2.2026

Postin kulkuneuvot ovat muuttuneet vuosien varrella kohti ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Näyttely on esillä kohtaamispaikka Kuplassa.

* *

Museo Milavida

Milavidanrinne 8 | verkkosivu

Jorma Uotinen ja Carla Fracci Kuningas Lear -baletissa vuonna 2006. Kuva: Museo Milavida

Bravissimo! – pukuloistoa Rooman oopperasta | 25.4.2025–18.1.2026

Teatro dell’Opera di Roma eli Rooman ooppera tuo Milavidaan ihasteltavaksi 38 pukua sadan vuoden ajalta. Vanhimmat asut ovat 1920-luvulta ja uusimmat aivan viime vuosilta. Rooman oopperatalo avasi ovensa vuonna 1880. Siellä on ensi-iltansa saanut esimerkiksi Giacomo Puccinin Tosca-ooppera vuonna 1900.  

Suomessa oopperalla on elitistinen leima, mutta esimerkiksi Italiassa se on perinteisesti kaiken kansan viihdettä. Ällistyttävät juonenkäänteet, myrskyisä musiikki, sankaritenorit ja diivat prameissa asuissaan, yliampuva näytteleminen, mahtipontinen lavastus ovat ihastuttaneet katsojia kuninkaallisista rahvaaseen jo vuosisatojen ajan.  

Näyttävä puvustus on keskeinen osa oopperan lumovoimaa. Bravissimo! -näyttelyssä on mahdollisuus nähdä, millaisia asuja vaikkapa tenori Luciano Pavarotti ja sopraano Maria Callas ovat esiintyessään käyttäneet.

Teatro dell’Opera di Roman produktioissa on ollut mukana eri alojen taiteilijoita. Oscar-voittaja Sofia Coppola ohjasi vuonna 2018 La Traviatan ja Valentino suunnitteli puvustuksen. Japanilainen taiteilija Ai Weiwei suunnitteli puvut ja lavastuksen Turandot-oopperaan vuonna 2022. 

Myös baletti on tärkeä osa Rooman oopperan toimintaa. Yksi baletin kirkkaimmista tähdistä on Rudolf Nurejev (1938–1993), jonka esiintymisasu saadaan esille näyttelyyn.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat kuvataiteilija Hannu Palosuo ja italialainen oopperaohjaaja Italo Nunziata.

Tästä pääset Kulttuuritoimituksen näyttelykalenteriin.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua