Lauri Kortelainen on Risto Ryti. Kuva: Anne Kosonen

Artikkeli on osa Suomen Kulttuurirahaston tuella toteutettua Tarinan arvoinen Suomi -juttusarjaa. Lue kaikki juttusarjan artikkelit täältä.

* *

”Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella isänmaatani ja toivon jossakin muodossa voivani tehdä sitä vastaisuudessakin. Mutta isänmaan palvelemisessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä vankilassa kuin presidentinlinnassa.”

Näin pohti Risto Ryti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissään ennen tuomion julistamista.

Suomen tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) elämään osuivat itsenäisen Suomen historian rankimmat vuodet, talvisota ja jatkosota. Ryti toimi presidenttinä vuosina 1940–1944.

Rytin presidentinura päättyi eroon, ja sodan jälkipyykki tuotti Neuvostovallan vaatimuksesta sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ja Rytille kymmenen vuoden kuritushuonetuomion.

J. K. Paasikiven armahdus lyhensi tuomion kolmeen vuoteen.

Samassa oikeudenkäynnissä armahdettiin sota-ajan ulkoministeri Väinö Tanner. Tanner oli Neuvostovallan silmissä jopa se suurin roisto.

Vasemmistoaatteen mies oli myöntynyt veljeilyyn natsi-Saksan kanssa ja Suuren neuvostomaan viholliseksi.

Ryti otti täyden vastuun toiminnastaan, Ribbentrop-sopimuksesta ja sitä myöten Suomen erillissodasta Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan.

Nuori pari (Lauri Kortelainen ja Aino Mankonen) junamatkalla. Alfred (Mikko Leinonen) kuuntelee. Konduktööri (Kari Suhonen) pitää matkustajat tilanteen tasalla. Kuva: Anne Kosonen

* *

Savonlinnan teatterin 110-vuotisjuhlanäytelmää Rakastunut Ryti katsoessa ei voi välttyä pohtimasta vastuunottoa noin laajemmin.

Vastuunotto ei näy suomalaisten nykypoliitikkojen toiminnasta pitkällä tähtäimellä.

Suomi-projekti on tällä hetkellä vähemmän kiinnostava. Kaikki on kilpistynyt leikkauksiin, jotka ovat pakollisia. Kukaan ei ole kyseenalaistanut leikkauksia voimakkaasti ja kysynyt, olisiko talouden tasapainottaminen jollain muulla tavoin mahdollista.

Vastuunotto siinä mitassa kuin Ryti sodan asiaan suhtautui on suorastaan outoa tämän ajan ”minä ja minun tarpeeni ensin” -kulttuurissa. Ryti tiesi, että Saksa-apuun tukeutuminen tietäisi ehkä jonain päivänä hänelle itselleen kuolemantuomiota.

Lakimiehenä hän tiesi itsenäisenä toimijana sopimuksen allekirjoittaessaan pidättävänsä vastuun henkilökohtaisena; Suomen hallitusta ja valtiota se ei sitoisi.

Suomi oli puun ja kuoren välissä. Oma voima ei riittäisi Venäjän pidättelyyn, apua ei tulisi länsivalloilta. Kahdesta pahasta oli valittava toinen.

Kun Saksan heikentyminen oli ennakoitavissa ja silti se oli valmis tuomaan Suomeen kaivattuja elintarvikkeita ja käyttämään pommikoneitaan Neuvostoarmeijan hidastamiseen, Saksan korttiin tarttuminen oli reaalipolitiikkaa.

Ryti oli helppo leimata fasistiksi vähän niin kuin tänä päivänä Suomi on Venäjän propagandassa fasistinen maa.

Tietenkin, koska tuemme fasistista Ukrainaa. Ja niin edelleen.

Venäjän propaganda rakastaa silmänkääntötemppuja.

Mitä herra presidentti (Lauri Kortelainen) nyt tahtoo? Sihteeri (Jaana Joensuu) on valmis toiveisiin ja adjutantti (Aapo Stavén) pyyntöihin. Kuva: Anne Kosonen

* *

Suomi on itsenäinen, demokratiansa rajoja venyttelevä valtio, jonka demokratia on ansaittu itsenäisesti ajattelevien ihmisten ja presidenttien ajatustyöllä.

Presidentin tehtävä on luoda kokonaiskuvaa ja nähdä pitkälle koko valtion eduksi.

Niinistölle osui rauhanajan iso päätös viedä Suomi Natoon Venäjän näytettyä helmikuussa 2022 todelliset pedon kasvonsa, Rytille puolestaan sota-ajan kovat, kiusalliset, nöyryyttävät päätökset, joissa uusi maailmanjärjestys etsi syyllisiä ja langetti tuomioita ideologiansa mitalla ja vahvemman oikeudella jo ennen Nürnbergin oikeudenkäyntejä.

Tapio Liinojan ja Reidar Palmgrenin käsikirjoitukseen perustuva Rakastunut Ryti on tarina ihmisestä nimeltä Risto Ryti. Huittislaisen ison tilan pojasta, kirjatoukasta, oikeusoppineesta, puolisosta, isästä, poliitikosta, ministeristä, presidentistä, Alfred Kordelinin ystävästä ja luotetusta.

Palmgrenin ja Liinojan käsikirjoituksesta hehkuu innostus aiheeseen, halu perata Rytin ja Gerda-puolison kirjeenvaihtoa, nuoren Rytin ja Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin suhdetta ja suhteuttaa nuoren tasavallan kohtalon hetket ihmiskohtaloihin.

Syntyy vangitseva kolmetuntinen, jopa lumoava.

Yksinäisellä presidentillä (Lauri Kortelainen) on vankeudessa aikaa miettiä. Kuva: Anne Kosonen

* *

Ensimmäinen puolisko eletään mieheksi kasvamisen aikaa ja ammattiuran vakiintumisen vaiheita. Keskeisinä voimaanuttajina ovat Gerda Serlachius sekä teollisuuspamppu ja kulttuurin rakastaja Alfred Kordelin.

Kun Kordelinin elämä päättyy Mommilan veritekoihin 1917 kesken 50-vuotispäivien, Ryti tajuaa, että Suomi ei tulevaisuudestaan selviä, jollei laki ja oikeus nouse intohimojen ja tunteiden palon yli. Valtiota rakennetaan vain toimivan lainsäädännön turvin.

Mutta kyllähän Kordelinin väkivaltainen kuolema saa Rytin puolustamaan valkoista rauhaa ja valitsemaan tiukasti puolensa loppuelämäksi.

Kansallisen Edistyspuolueen riveihin kiinnittyy pian nuori oikeusoppinut, joka ei tunne vetoa politiikkaan, mutta täyttää tehtävään kutsuttuna velvollisuutensa kansanedustajan ja ministerin pestiä myöten.

Ja kun Kyösti Kallio tuupertuu junan portaille talvella 1940, Ryti astuu puolipakolla valtiomiehen saappaisiin.

Rakastunut Ryti on myös naisten näytelmä.

Gerda Ryti tunnistaa puolisonsa vahvuudet ja kannustaa tätä toimimaan ennen kaikkea omatuntonsa mukaan ja Suomen puolesta.

Gerda tunsi vetoa salatieteisiin, mistä syntyy näytelmään varsin herkullinen kohtaus. Gerda vie järkiperäisesti kaikkeen suhtautuvan Riston tilaisuuteen, jossa otetaan yhteys tuonpuoleiseen.

Kordelinilla on kuin onkin asiaa Ristolle ja ikuisen pragmaatikon mieltä koetellaan kunnolla.

Näytelmän rakenne on mielenkiintoinen seikkailu aikatasoissa.

Tarina antaa runsaasti tilaa Rytin päiville Katajanokan vankilassa vuosina 1946–1949. Punaista tunnustava vartija Annikki Salmi käy kiivasta sananvaihtoa Rytin kanssa. Suomen tuolloinen henkinen mieliala on tunnistettavissa juuri näissä kahdenvälisissä keskusteluissa.

Annikki Salmi (Jaana Joensuu) oppii tuntemaan vartijana Risto Rytin. Kuva: Anne Kosonen

* *

Videoprojisoinnit kesyttävät Savonlinna-salin ylileveän näyttämön taustaksi eri vuosikymmenten tapahtumille Mommilan kartanolta eduskuntaan, kesäisen Suomen maisemiin, Tukholmaan ja Pariisiin.

Ja vankilaan.

Eduskuntatalon friisin pyöreät pikkuikkunat hallitsevat kehyksinä lavastusta.

Joonas Väkeväinen on tehnyt upean katsauksen historiallisiin interiööreihin ja kohottanut vanhat mustavalkokuvat suuriksi pinnoiksi.

Projisoinnit toimivat todella hyvin. Ne elävät tapahtumien mukana, syventävät tekstiä ja nostavat tunteita.

Alexander Anria on kyennyt luomaan henkilökuvaukseen suuruutta ja lähitarkastelun kestäviä yksityiskohtia.

Huumorikin toimii. Kun pariskunta koettaa häveliäästi suudella, hovimestari kopsahtaa Chaplin-tyyliin väliin.

Lauri Kortelainen Rytinä tekee kyllä elämänsä roolin. Pidättyväinen, terveysongelmista kärsivä Ryti ei ole helppo kuvattava.

Kortelainen toteuttaa Rytin äärimmäisen vaikean tilan päämiehenä puun ja kuoren välissä. Sairas mies koko kansan edun turvaajana, sankarimyyttejä karttaen, sitähän Rytin työ oli.

Aino Mankonen Gerdana vangitsee herkkyydellään. Mankosella on tässä taito olla läsnä hyvin hiljaa ja pienesti ja toisaalta luoda iloa kevyin elein.

Kun Gerda toteaa Ristolle, ettei hänen tarvitse tietää Riston ja Alfredin suhteen salaisista puolista, syntyy aivan erityinen tunnelma. Ajassa, jossa kaikesta pitää avautua kuin hajallinen rukkanen, ihmisen yksityisyyden kunnioitus näyttäytyy ihmeenä.

Mikko Leinonen Kordelinina luo pesunkestävän patruunan ja arvoituksellisen mondeenin. Kordelin saattoi olla homoseksuaali, mihin näytelmässäkin viitataan, mutta ennen kaikkea hän oli taiteen rakastaja ja ovela liikemies.

Johanna Ahonen vanginvartija Annikkina ei hempeilyyn kykene eikä presidenttiä kumartele. Toisaalta Ahonen näyttää rouva Salmen monet koviakokeneet kasvot ja lämpimän sydämen sairauden koetellessa vahdittavaa.

Kari Suhonen on koomisuudessaan jopa absurdi konduktööri nuoren parin pitkällä Suomen kierroksella. Hän on myös valloittava laulaja, tiukka sihteeri ja liukas tarjoilija.

Aapo Stavėn Gerdan veljenä ja Rytin yhtiökumppanina honkkeloi toimistokurimuksessa ja nauttii juhlimisesta. Presidentti Rytin sihteerinä on jo aivan toinen tiukkuus tarpeen. Mainiota tyylittelyä.

Jaana Joensuu Gerdan äitinä Paulana ottaa kaiken irti kepeästä suomenruotsalaisuudesta.

Antti Luostarinen ja Kaisa Mielikäinen venäläisinä matruuseina ja punakaartilaisina tuovat pelon tullessaan.

Alfred (Mikko Leinonen) rakas, halaa Gerda (Aino Mankonen) ystäväänsä. Kuva: Anne Kosonen

* *

Rakastunut Ryti on kokonaisuutena yksi parhaita toteutuksia lajissaan Suomen historian tulkkina. Sen ansiot ovat suuremmat kuin Kansallisteatterissa taannoin nähdyn, Ståhlbergin kaudesta kertovan Ensimmäisen tasavallan.

Rakastunut Ryti on ison näyttämön kokoinen kamarinäytelmä ja siksi kuin puhetta hyvälle ystävälle, ei pelkkä historiakatsaus.

Savonlinnan teatterin pitää löytää keinot markkinoida tämä näytelmä koko Suomelle. Niin hyvä se on ja tarpeellinen tässä ajassa.

Näkemässäni esityksessä katsojia oli vain neljännes salin tarjoamista penkeistä.

Anne Välinoro

Kuva: Anne Kosonen

Rakastunut Ryti

• Ohjaus: Alexander Anria
• Käsikirjoitus: Reidar Palmgren ja Tapio Liinoja
• Lavastus: Jarmo Hirvonen
• Tarpeistonsuunnittelu ja -toteutus, kuiskaus ja pukija: Mari Lehtiö
• Kampausten suunnittelu ja maskeeraus: Kaisa Mielikäinen
• Pukusuunnittelu ja pukujen toteutus: Jenni Purmonen
• Pukujen toteutus: Elsi Kinnunen
• Valo- ja projisointisuunnittelu: Joonas Väkeväinen
• Äänisuunnittelu: Ari Ärmänen
• Näyttämömestari, lavastuksen toteutus, näyttämötyöntekijä: Antti Luostarinen
• Valo- ja äänioperaattori: Aaro Laukkanen
• Lavastuksen toteutus ja näyttämötyöntekijä: Teemu Pesonen
• Rooleissa: Lauri Kortelainen, Aino Mankonen, Johanna Ahonen, Mikko Leinonen, Kari Suhonen, Aapo Stavén, Jaana Joensuu, Antti Luostarinen, Kaisa Mielikäinen

Ensi-ilta Savonlinnan teatterissa 21.9.2024. Esityksiä 9.1.2025 asti. Esityskalenteriin tästä.

​

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua