Uusi tapahtuma Ruudun takaa hehkuu 200 taideikkunassa Tampereella ja ympäri Pirkanmaata

Body Canvas -työryhmän Lotta Halinen ja Niina Rajaniemi yhdistävät teoksessaan nykytanssia ja maalaustaidetta. Kuva: Heikki Järvinen

Tämä on Tilausjuttu, jonka Kulttuuritoimitus on tuottanut yhteistyönä Operaatio Pirkanmaan kanssa.

* *

Lokakuun 24. päivä alkaa mahdollisesti suurin kulttuuritapahtuma, joka Pirkanmaalla on koskaan järjestetty. Kulttuuripääkaupunkihausta alkanut Operaatio Pirkanmaa nimittäin huipentuu ensimmäistä kertaa järjestettävään Ruudun takaa -tapahtumaan, jota vietetään yhteensä 20 kunnassa.

Tapahtuman teokset syntyvät arkisen elämän keskelle, kaupungin ikkunoihin. Nimensä mukaisesti Ruudun takaa koostuu valaistuista taideikkunoista, joihin taiteilijat luovat kolmeksi illaksi paikkasidonnaisen teoksen.

Teoksista 60 sijaitsee Tampereella, missä Ruudun takaa avaa Tampereen valoviikot. Tampereella avajaisfestivaali on käynnissä torstaista lauantaihin 24.–26.10.2024 iltaisin kello 18–21. Sellaiset teokset, joissa ei ole ketään esiintymässä, jäävät nähtäville 3.11. saakka.

Myös muut Pirkanmaan 19 kuntaa järjestävät oman Ruudun takaa -tapahtuman. Osa kunnista toteuttaa tapahtuman Tampereen kanssa samaan aikaan, mutta Lempäälä, Kangasala, Nokia ja Orivesi tekevät toteutuksensa marraskuun alkupuolella.

Kaupunki on tehty kuljettavaksi

Tampereen osuuden festivaalista on kuratoinut poikkitaiteellisiin ja paikkasidonnaisiin projekteihin erikoistunut Meri-Maija Näykki, joka on myös koko konseptin ideoija.

Kuraattori Meri-Maija Näykki etsi tapahtumalle paikkoja kulkemalla pitkin kaupunkia. Esimerkiksi tähän vielä tyhjään ikkunaan Kuninkaankadulla tulee Ruudun takaa -teos. Kuva: Emilia Hautamäki

– Operaatio Pirkanmaassa on ollut monia erilaisia juttuja käsityöstä sirkukseen, ja ajatus oli luoda jotain, mikä kokoaisi ne kaikki yhteen. Operaation päätösjuhlan olisi tietysti voinut tehdä isona areenatapahtumana, mutta sitä olisi ollut hankalaa toteuttaa saavutettavasti. Moni näistä kulttuurin lajeista ei myöskään näkyisi hyvin isolla stadionilla, Näykki kertoo.

Kaupunki on kuitenkin tehty kuljettavaksi, joten siellä teokset ovat mahdollisimman monen koettavissa. Tapahtuma on kokonaan maksuton, ja Tampereella sen teokset sijaitsevat kaikki keskusta-alueella, Pyynikintorin ja Sorsapuiston välillä. Kohteita tosin on niin monta, että kaikkia ei ehdi ainakaan yhdessä illassa katsomaan.

– Meillä on esimerkiksi Kauppahallin takaikkunat. Ne ovat sellainen kohta, johon turisti katsoo, mutta paikallinen ei enää katso. Sinne on tulossa Nadja Räikän valoteos Analemma, joka kuvaa auringon kiertoa.

Kirjastot, virastot, kummitusmunat

Yhteensä Pirkanmaan alueella on jopa 200 valaistua taideikkunaa. Operaatio Pirkanmaan kuntayhteistyön tuottaja Sipriina Ritaranta kertoo, että jokainen kunta toteuttaa tapahtumaa itsensä näköisesti.

Ruudun takaa tuo elämää sellaisiin paikkoihin, joihin arjessa ei ehkä kiinnitä huomiota. Esimerkiksi pääkirjasto Metson ikkunoihin tulee teos. Kuva: Heikki Järvinen

– Esimerkiksi Orivedelle on tulossa yhteen ikkunaan ihmisiä neulomaan sukkia. Lempäälässä tulee ikoneja ja ikonimaalaaja työssään. Mänttä-Vilppulassa pidetään kaupungin kuvataiteilijoiden yhteisnäyttely, eli ripustetaan heidän töitään ikkunoihin ohikulkijoiden iloksi.

Moni teos hyödyntää kuntien omistamia rakennuksia, kuten kirjastoja, virastotaloja ja uimahalleja. Lisäksi paikkoja kulttuurille on löytynyt tyhjien liiketilojen ikkunoista, ja esimerkiksi jotkut kauppiaat lainaavat ikkunoitaan festivaalia varten.

Tampereella tapahtumapaikat ovat löytyneet pikkuhiljaa reilun vuoden aikana. Aluksi Näykki etsi niitä kulkemalla pitkin kaupunkia.

– Ensin löytyi selkeitä kiinnekohtia, esimerkiksi Metso. Sen omistaa kaupunki ja siinä on isot hienot ikkunat, joita ei muuten käytetä. Sitten alkoi löytyä pisteitä, jotka ovat luontevasti mukana Operaatio Pirkanmaassa, ja niin alkoi hahmottua selkeitä reittejä.

Reittejä Tampereella on kolme: niin sanottu pinkki reitti kulkee Tampere-talolta Tammerkoskelle, valkoinen Laukontorilta Finlaysonille ja takaisin sekä sininen Hämeenkadulta Pyynikintorille ja takaisin. Kohteita voi toki katsella myös itse haluamassaan järjestyksessä, tai niihin voi törmätä vahingossa.

Tampereen keskusta-alueelle tulee kolme erilaista reittiä, joiden varrella on mahdollisimman laajasti erilaisia teoksia. Yhden reitin pituus on noin 5 000 askelta. Kuva: Emilia Hautamäki

– Avoimen haun kautta etsittiin vielä reittien varrelta ikkunoita, jotka olisivat kiinnostavia tai joihin ylipäätään mahtuisi teos.

Välillä piti vain kävellä sisälle johonkin ja kysyä, tehtäisiinkö taidetta.

– Esimerkiksi Sokoksen ikkunan kohdalla kuratointiprosessi meni niin, että Operaatio Pirkanmaa oli ollut tukemassa Nuutajärven Lasikylän vetämää kilpailua, jossa lapset saivat suunnitella hahmon ja kirjoittaa niille tarinoita. Ammattilaiset puhalsivat ne lasista, ja tulokset olivat ihan mielettömiä, Näykki kertoo.

– Sokoksen parfyymihylly sattuu olemaan reitin varrella. Siinä on lasiesineitä arjessakin, ja nyt tuodaan siihen samaan paikkaan taiteen ja lasten näkökulmaa. Mukana on muun muassa kummitusmuna: hän on muna, joka kummittelee taloissa, ja joskus saatat kuulla hänen kulkevan pitkin betonilattiaa!

Ikkunat kartalle

Kaikki festivaalin taideikkunat kautta Pirkanmaan löytyvät kartalta osoitteesta ruuduntakaa.fi. Kartta toimii selaimessa.

Ruudun takaa -teokset kutsuvat kulttuurinnälkäisiä kävijöitä, mutta myös satunnaisia ohikulkijoita. Kuva: Heikki Järvinen

Meri-Maija Näykki kertoo, että Tampereella Ruudun takaa pyrkii myös ajattelemaan uusiksi sen, mitä keskustan kehittäminen voisi olla.

– Koko sana kaupunki tulee sanasta kauppa. Keskustaa ei kuitenkaan enää tarvita kaupankäyntiin, koska meillä on nykyään verkkokaupat ja automarketit. Keskustan pitää siis olla jotain muuta, ja kulttuuri voi olla myös sellainen palvelu, jota keskusta tarjoaa, sanoo Näykki.

Kaikille kolahtaa

Valoteosten ja lasitaidenäyttelyn lisäksi Tampereella nähdään Ruudun takaa -festivaalin aikana esimerkiksi Muinaispirkkalaisten järjestämä rautakautinen kylä, varjoteatteria ja Pirkanmaan Kaarikoirien popup-skeittihalli. Yhdessä kohteessa nähdään, millaista sirkusta on perhe-elämä: kahden sirkustaiteilijan perhe lapsineen tulee Kuninkaankadun varrelle elämään elämäänsä näyteikkunassa.

– On myös burleskia, maalauksia, tanssia, kaupunkiviljelyä, installaatioita, Näykki kertoo.

––Toivon, että festivaali avartaa myös kävijöiden ajattelua siitä, mitä kulttuuri on. Kyllä siellä 60 teoksen joukossa on jokaiselle jotain, mikä kolahtaa.

Eben Aidoo on yksi Sirkusperheen elämää -teoksen esiintyjistä. Kuva: Heikki Järvinen

Tampereelle tapahtuman tekijät on valittu pääosin Operaatio Pirkanmaassa mukana olleista tahoista. Näykki koetti koota heiltä festivaaliin mahdollisimman monipuolisen kattauksen teoksia, joita voisi esittää ruudun takaa ja joille olisi reiteillä sopiva tila. Lopuksi ohjelmaa täydennettiin muilla tekijöillä, joilla oli jo valmiiksi tila jonkin reitin varrella ja jotka sopivat konseptiin.

– Vaikkapa Kaarikoirien skeittausta ei voi laittaa mihin vain, sille pitää olla tietynlainen tila. Se löytyi sitten Pakkahuoneen aukiolta, entisestä Ratikkatoimistosta. Ääniteokset karsiutuivat melkein kokonaan, koska niitä ei voi esittää ikkunassa. Lisäksi piti voida luoda jotain, mikä kestää koko kolmetuntisen aukioloajan kolmena päivänä. Esityksillä ei siis ole alkua ja loppua, vaan ne ovat installaatiomaisia.

Ruudun taakse pääsee myös museojunalla

Ruudun takaa -festivaalin päätapahtuma kestää Tampereella kolme päivää. Tapahtumatiimi toivoo, että myös keskustan liikkeet pitäisivät ovensa avoinna noina kolmena iltana.

– Olisi yhteinen asia tuoda elämää keskustaan. Festivaali ei kuitenkaan voi alkaa ennen kuin tulee pimeää, ja silloin moni kauppa menee jo kiinni, Näykki sanoo.

Ruudun taakse näkee vasta kun ulkona on pimeää. Sitten voi katsella vaikkapa varjoteatteria Metsolla. Kuva: Heikki Järvinen

Päätapahtumassa on yhteistyössä myös Veturimuseo.

– Festivaalin aikaan pääsee myös matkustamaan niin sanotulla lättähattujunalla, kertoo Sipriina Ritaranta.

– Lauantaina se puksuttaa illalla Toijalasta Tampereelle ja sunnuntaina Toijalan ja Valkeakosken väliä museorataa pitkin. Junassakin saattaa tapahtua jotain hauskaa festivaaliin liittyen.

Ruudun takaa osaksi kaupunkia

Näykki toivoo, että tapahtuma tekee hyvää koko kaupungille.

– Tässä pääsee helposti osalliseksi kaupungin tapahtumista ja se on juuri sitä, mitä kulttuuri voi tehdä. Vaikka nykyään asutaan yhä tiiviimmin, ollaan yksinäisempiä kuin ikinä ennen. Kulttuurin äärellä voi kohdata ja osallistua ja olla vaikka eri mieltä, mikä saattaa jossain toisessa tilanteessa olla tosi vaikeaa.

Lucas Aidoo kohtaa Piki Rantasen fantasiahahmo Sumuksen. Kuva: Heikki Järvinen

Samalla Ruudun takaa kiinnittää huomion myös siihen, miten taide voi kytkeytyä paikkaan. Taiteilijoiden osaamista voisi enemmänkin hyödyntää kaupunkien suunnittelussa, tai näyteikkunoita voisi käyttää luovemmin.

– Olisi paljon potentiaalia tehdä ikkunoista mieleenpainuvia kohtaamispaikkoja. Liiketilathan on suunniteltu niin, että ikkuna olisi oma teoksensa, mutta nykyään ne eivät yleensä ole. Ne sanovat, että käy meidän nettisivuilla skrollailemassa ja tule sitten hakemaan löytämäsi täältä, tai niissä on pelkät teippaukset. Mutta näin paljon taidetta voi tehdä katsottavaksi ikkunan läpi!

Ruudun takaa Pirkanmaalla 24.–26.10.2024. Lisätietoa täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua