Hugo Simberg: Tanssi sillalla (1899). Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve
KUVATAIDE | Ateneumin suurnäyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon näyttää, miten taiteilijat 1900-luvun alussa innostuivat gotiikasta ja renessanssista.
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin syksyn suurnäyttely nostaa esille keskiaikaisen gotiikan 1800- ja 1900-lukujen modernistien silmin nähtynä. Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi taiteilijoille tapoja käsitellä elämän peruskysymyksiä ja syviä tuntoja. Aiheiksi nousivat muun muassa syntymä ja kuolema sekä kärsimys ja seksuaalisuus.
Taiteilijat olivat kiinnostuneita yhtä lailla henkisyydestä kuin ihmisen psyykeen pimeistä puolista. Voimakkaat tunteet ja outous kiehtoivat taiteilijoita. Ensimmäinen maailmansota 1900-luvun alussa oli ihmisille traumaattinen kokemus. Taiteilijat tarttuivat trauman kokemukseen ja tekivät siitä visuaalisia tulkintoja.
Ateneumin kolmannessa kerroksessa avautuu perjantaina näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon (4.10.2024–26.1.2025), joka on komea kattaus historiasta ammentaneiden taiteilijoiden teoksia. Teosten ripustus luo uudenlaista dialogia taiteilijoiden välille ja antaa mahdollisuuden nähdä tuttujakin teoksia uudesta kulmasta.
Kansainvälisenä yhteistyönä toteutetun näyttelyn taiteilijoita ovat muiden muassa Arnold Böcklin, Akseli Gallen-Kallela, Vincent van Gogh, Theodor Kittelsen, Käthe Kollwitz, Edvard Munch, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck ja Gustave Van de Woestyne.
Yksi keskeinen taiteilija näyttelyssä saksalainen Käthe Kollwitz (1867–1945), jonka emotionaaliset ja yhteiskunnalliset grafiikan vedokset käsittelevät muun muassa sodan traumaa, lapsen menetystä ja surua.
Näyttely nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja nimiä, kuten Fritz Boehle ja Marianne Stokes. Kiinnostava on esimerkiksi Stokesin temperamaalaus Kynttilänpäivä (1901), jossa nuori tyttö lukee pyhää kirjaa kynttilänvalossa. Itävaltalaistaustainen Stokes tunsi pohjoismaisia taiteilijoita ja piti yhteyttä erityisesti Helene Schjerfbeckiin.
Marianne Stokes: Madonna ja lapsi (1909). Kuva: Wolverhampton Art Gallery
Schjerfbeckiltä on näyttelyssä useita teoksia, joissa näkyvät hänen pitkän uransa tyylilliset vaihtelut. Ripustuksessa ne saavat seurakseen kansainvälisiä nimiä.
Myös Hugo Simbergin monet teokset sopivat erinomaisesti käymään vuoropuhelua keskiajasta innostuksensa saaneen taiteen kanssa. Vahva symbolinen lataus on esimerkiksi teoksilla Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli.
Näyttelyyn on saatu lainaan useita teoksia norjalaismestari Edvard Munchilta, jonka taiteessa keskeisiä teemoja ovat taiteen pyhyys ja henkisyys. Munch halusi, että hänen taiteensa herättäisi samanlaisia tuntemuksia kuin kirkkoon astuminen. Näyttelyssä on esillä muun muassa vaikuttava teos Aurinko.
Edvard Munch: Aurinko (1910–1913). Munchmuseet, Oslo. Kuva: Munchmuseet / Halvor Bjørngård
Eurooppalaiset taiteilijat innostuivat keskiajan taiteesta etenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Esikuvia olivat esimerkiksi Hans Holbein nuorempi, Lucas Cranach vanhempi ja Matthias Grünewald, Berliinistä tuli ajan taiteen keskus. Keskiaikaiset kaupungit, kuten Brygge ja Lyypekki, innoittivat taiteilijoita. Vaikutteita otettiin monin tavoin. Maalausten lisäksi tehtiin lasitaidetta, huonekaluja ja ryijyjä.
Keskiajan taide oli usein sidoksissa uskontoon. 1900-luvun taitteessa taiteilijat muuntelivat vakiintunutta kuvastoa ja hyödynsivät keskiaikaisia tyylikeinoja omaperäisellä tavalla. Taiteilijan työ saatettiin nähdä pyhänä, kun taiteilijat matkasivat historiassa taaksepäin tutkimalla menneiden vuosisatojen taidetta. Menneisyys sai uuden merkityksen, kun taiteilijat yrittivät löytää kätketyn keskiajan nykyhetkestä.
Lucas Cranach vanhempi: Lucretia (1530). Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Gothic Modern -näyttelyn suunnittelu alkoi jo vuonna 2017 Ateneumin aloitteesta. Näyttelyn pääkuraattori on museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff. Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Norjan Nasjonalmuseet ja Wienin Albertina Museum, joissa näyttely nähdään Ateneumin jälkeen.
Gothic Modern -näyttely on esillä Ateneumissa Helsingissä 4.10.2024-26.1.2025.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Saamenmaalta kotoisin oleva taiteilija Jouni S. Laiti haluaa haastaa katsojaa: ”Pääasia on, että jotain liikahtaa katsojan mielessä”
HENKILÖ | Jouni S. Laitin teoksia on parhaillaan esillä Sápmi Triennalessa Bodøssä sekä näyttelyissä Inarissa ja Helsingissä.
Hevosen kuolema ja muita tärkeitä asioita nähtäväksi – Tove Kjellmark Seinäjoen taidehallissa
KUVATAIDE | Tukholmalaisella kuvataiteilija Tove Kjellmarkilla on hevostaustaa, hevonen ei ole näyttelyn päätähti sattumalta. Taiteilija on kasvanut hevosten parissa lapsesta asti.
Hanna Vihriälä Tampereelta valittu Ars Fennica 2025 -palkintoehdokkaiden näyttelyyn Helsingin HAM-museossa
KUVATAIDE | Muut ehdokkaat 50 000 euron arvoiseen pohjoismaiseen kuvataidepalkintoon ovat Jani Ruscica Suomesta, Ragna Bley Norjasta ja Roland Persson Ruotsista.
Upea Taidevaltakunta ’24 -biennaali ja Hämeenlinnan Taiteiden yö yllättivät runsaudellaan
TAPAHTUMA | Elokuinen lämmin ja pimenevä ilta tarjoaa oman kehyksen taiteiden yölle. Matkustamisen tunnelmaan pääsee jo naapurikaupungissa, jos sitä ei tunne kovin hyvin.
