Tero Saarinen. Kuva: Henni Hyvärinen / HC Photo Studio
TEATTERI | Jos Tero Saariselta kysyy, kuka esittää pääosaa Tampereen Työväen Teatterissa nähtävässä Macbeth-tanssiteatteriesityksessä, tämä vastaa: ”Ei pelkästään kukaan, vaan kaikki!”
”On surullista, että 1600-luvun alussa kirjoitettu teos on tälläkin hetkellä mitä ajankohtaisin.”
Ritva Alpola, teksti
Vuosi sitten, syksyllä 2023 paljastui, että Tero Saarinen Company ja Tampereen Työväen Teatteri ovat luomassa uudenlaista tanssiteatteritulkintaa William Shakespearen Macbeth-näytelmästä. Kysäisin tuolloin nykytanssimestariltamme Tero Saariselta, kuka mahtaa esittää nimiroolia. Vastaus kuului arvoituksellisesti: ”Ei pelkästään kukaan, vaan kaikki!”
Keväällä 2024 tämä yhteistyönä syntynyt Macbeth sai ensi-iltansa Helsingin Tanssin talossa, ja nyt, syksyllä 2024, Tampere saa tutustua ja eläytyä William Shakespearen 1600-luvulla kirjoittamaan traagiseen tarinaan tanssiteatteriksi muuntuneessa muodossa.
Tanssijat ovat Saarisen tanssiryhmästä ja näyttelijät TTT:stä. Tekstin on suomentanut ja sovittanut Michael Baran. Tero Saarinen vastaa koreografiasta ja kokonaisohjauksesta ja Otso Kautto puolestaan näyttelijöiden ohjaamisesta ja tekstin käytöstä. Saarisella ja Kautolla on jo kokemusta onnistuneesta yhteistyöstä muutaman vuoden takaisesta Hamletista (lue Matti Mörttisen kirjoittama arvio täältä). Saarinen sanookin, että siksi tuntui tärkeältä jatkaa tätä yhtälöä Macbethissa ja tutkia, miten yhdistää liikkuvaa kehoa syventämään Shakespearen tekstiä.
Kuva: Mikki Kunttu
Tampereen Macbethin ensi-illan (12.9.2024) kynnyksellä on myös sopiva hetki kysyä Tero Saariselta tarkemmin tuosta yllättävästä ajatuksesta, ettei yksittäistä nimiroolin esittäjää ole.
– Alusta asti oli selvää, ettei tässä ole yhtä tai kahta pääosan esittäjää, vahvistaa Saarinen.
– Emme halunneet piirtää selkeää rajaa hyvän ja pahan – tai uhrin ja manipuloijan – välille. Henkilöiden sijaan halusimme korostaa näytelmän teemoja ja sitä, miten meistä kaikista löytyy Macbethia ja Lady Macbethia.
– Teoksessa teemaa ja tarinaa käsitellään eri taidemuotojen vahvuuksia hyödyntäen. Kehollisuuden kautta pääsemme sukeltamaan jonnekin, minne sanat eivät ylety. Jonglööri Emil Dahl tuo teokseen aivan oman metaforisen tasonsa. Kaikkien esiintyjien heittäytyminen haasteeseen on ollut todella inspiroivaa, Saarinen kehuu.
Tero Saarinen paljastaa myös, että teoksen lopussa nähdään vain yksi ihminen. Katse suunnataan hänen liikkeidensä vaikutuksiin – siihen miten jokainen tekomme vaikuttaa muihin ihmisiin. Mikä on yksilön vastuu ja toisaalta mahdollisuus muuttaa asioita? Tarvitseeko pahan kierrettä jatkaa? pohtii Saarinen.
Kuva: Mikko Kunttu
Michael Baran on sovittanut Shakespearen tekstiä juuri tähän teokseen. Onko tekstin sisältö nyt jollakin tavoin ilmaisevampaa?
– Michael Baran lähti tutkimaan sovituksessa sitä, mikä on oleellista kertoa puheella ja minkä osan tarinaa voisimme kertoa muilla keinoilla, Saarinen selventää.
– Lopputulos on versio Macbethista oikeastaan niin vähällä tekstillä, kuin mahdollista.
Tanssiteatteriteos on jo nähty Helsingissä ja nyt on siis Tampereen vuoro tutustua tähän yhteistyönä syntyneeseen Macbethiin. Miten mahdolliset muutokset ovat sitten vaikuttaneet kokonaisuuteen? Onko teos kypsynyt tai muokkautunut pitkän prosessin aikana?
– Yhdenkin esiintyjän vaihtuminen vaikuttaa aina koko ryhmään. Teoksessa pysyville esiintyjille se on myös haastavaa, Saarinen sanoo.
– Toisaalta vaihtuva osajako antaa teokselle eri mausteita ja tulkintamahdollisuuksia.
Teoksen äärelle palaaminen pienen tauon jälkeen on myös aina mahdollisuus syventää ja kehittää teosta.
Emmi Pennanen. Kuva: Mikko Kunttu
Miksi juuri Shakespeare? Ja miksi juuri nyt?
– Shakespearen kyky porautua ihmisen ytimeen vakuuttaa edelleen selvänäköisyydellään. On surullista, että 1600-luvun alussa kirjoitettu teos on tälläkin hetkellä mitä ajankohtaisin, Saarinen vastaa.
Macbeth on vallanhaluinen ja paha, mutta lady Macbeth vielä julmempi. Onko tässä teostulkinnassa kyse ihmisolennon kokonaisvaltaisen pahuuden valokeilaan tuomisesta? Entä etsitäänkö teoksessa vastausta?
– Macbeth kertoo vallanhimosta, ahneudesta ja manipulaatiosta – siitä, miten yksilö voi manipuloida paitsi muita myös itseään pahuuteen. Kaikissa meissä asuu kyky pahaan; macbethit asuvat kaikissa meissä, Saarinen uskoo.
– Me emme oikeastaan näyttele Macbethiä, vaan näytämme Macbethin tarinaa.
Millaista musiikkia teoksessa kuullaan? Onko se 1600-luvun henkistä vai jotakin juuri tähän Macbethiin synnytettyä?
– Marko Nybergin Macbethiin säveltämä elokuvallinen musiikki ja äänimaailma ovat teoksen keskeisiä elementtejä. Hänen tarkoituksenaan ei ole ollut kuljettaa tarinaa musiikilla vaan ennemmin luoda äänellinen identiteetti kokonaisuudelle. Teoksen ja teeman synkkyyttä ja tummanpuhuvuutta rikkovat säveltäjän luoma maalaileva ja välillä jopa humoristinenkin äänimaailma, Saarinen kuvailee.
Keskellä Emil Dahl. Kuva: Mikko Kunttu
Aiempi Saarisen koreografioima Hamlet-esitys oli huikean visuaalinen. Onko Macbeth myös sellainen? Ainakin nimet Mikki Kunttu ja Samu-Jussi Koski lupailevat sitä.
– Valo- ja pukusuunnittelu ovat aina olleet iso osa kaikkien teosteni olemusta. Macbethissä olemme työskennelleet ensimmäistä kertaa yhdessä vaatesuunnittelija Samu-Jussi Kosken kanssa, kun taas Mikki Kunttu on tuttu kumppani jo aiemmista yhteistöistä, Saarinen kertoo.
– Visuaalisuudessa olemme halunneet tutkia ja korostaa teemaan sisältyvää mustavalkoisuutta. Haimme tehokasta, pelkistettyä ja puhdasta yleisilmettä, joka myös taittuisi kiertueolosuhteisiin. Vaikka lavastus ei ole nyt iso, yleisilmeessä on paljon yllätyksellisyyttä ja magiikkaa.
Juuri 60 vuotta täyttänyt innovatiivinen huippukoreografi Tero Saarinen mainitsee sanan ”kiertue”. Macbethin esittäminen ei siis pääty Tampereelle. Maailma odottaa ja matka jatkuu – onnea!
Ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä 12.9.2024. Esityksiä 28.9. asti. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sorin Sirkuksen joulushow Verda tuo trooppista tunnelmaa kaamoksen keskelle
SIRKUS | Verdan vehreä, sademetsämäinen tunnelma ja sen eläimiä, heimolaisia ja kasveja muistuttavat esiintyjät kertovat yhteistyön voimasta, jota Sorin Sirkuksen joulushow huokuu.
Milloin Kaisa Korhonen itki, millaista arvoitusta hän pohti läpi elämänsä?
SEMINAARI | Teatteritaiteen professorin muistoseminaarissa näyttäytyy omaa tietään kulkenut opettaja ja ohjaaja, joka kykeni ainutlaatuiseen sukupolvihyppyyn.
KÖTT-kollektiivin Harp on hersyvä yhdistelmä runoutta, tanssia ja musiikkia sekä nykyesityksen vallattomuutta
TANSSI | Kulttuurihistorian naishahmoista innoittunut Harp liukuu ketterästi hahmosta, kielestä ja maailmasta toiseen.
Duettoteos inhimillisyydestä, ennakkoluuloista ja erilaisuudesta – arviossa Tanssiteatteri MD:n Aliveness
TANSSI | Tanssiteatteri MD:n sivuilla kuvaillaan, että Mari Rosendahlin nykytanssiteos Aliveness kahdelle tanssijalle ”hengittää, hengästyy ja hahmottaa itseään aina uudelleen”.
