Kuvat: Aleksi Leskinen
MUSIIKKI | Vuodet ovat kohdelleet 1990-luvun suomirockin suosituimpiin kuulunutta yhtyettä suopeasti, mutta lujemminkin ruoska olisi voinut sivaltaa. Kulttuuritoimituksen Aleksi Leskinen ja Petra Stolt kävivät kuuntelemassa.
Don Huonot Tampereen Pakkahuoneella 13.4.2024.
Aleksi: Monesko Don Huonot -keikka tämä onkaan sulle?
Petra: En enää muista, pelkästään aika monilla festareilla on tullut nähtyä. Jokaisen ”paluun” keikka on tullut nähtyä, viimeksi vuonna 2019 sekä festareilla että Tavastialla.
Aleksi: Mulle tää on vasta toinen sen vuoden 2019 Qstockin lisäksi. Bändin suurimman suosion aikaan olin vielä kirkassilmäinen kutosluokkalainen, joten väkisinkin nostalgialasit kuuluvat asiaan. Millä mielellä tähän?
Petra: Mustaa ja valkoista -kiertue kolahti, sillä Kaksoisolennon ilmestyessä olin lukion ekaluokkalainen, joka imi koko albumin sieluunsa. Vaikka jokaisella Donkkari-albumilla on tärkeitä kappaleita, tältä löytyy se tärkein: Mustat linnut. Lukion videokurssilla suunnittelin siitä videota, jossa olisi taistelevia merinorsuja. Ideani oli omasta mielestäni mieletön.
Aleksi: Se olisi voinut olla nuorelle mielelleni jo liikaa, mutta onneksi on mielikuvitus! Sen biisin telkkaritaltiointi Rantarockista jätti kyllä silloin jälkensä. Yli kuuden minuutin eeppinen riffikiemura ja juhannusyleisö oli haltioissaan. Valtavirtasuosioon yltäneeltä bändiltä väkevä veto.
* *
Petra: Se olikin suurin pettymys, ettei Pakkahuoneen lavalla kuulunut Mustia lintuja eikä melkein joka keikan varmaa valintaa, Kissaihmisiä.
Aleksi: Niiden sijasta kuultiin toisaalta pari ilostuttavaa yllätystä, niin kuin Kiitoradalla ja Öinen salaisuus.
Petra: Keikka lähti vähän löysästi liikkeelle. Kaunis painajainen on ihan ok kappale, mutta jos ihan ok -tasoisesta biisistä tekee vähän laimean sovituksen, ei se oikein innosta. Akustinen setti kesti 45 minuuttia ja sen ehdoton ykkönen oli Metsänelävien puolustusliitto. Muuten bändi vaikutti vähän siltä, että muutama treeni oli jäänyt väliin.
Aleksi: Ehkä touhussa oli havaittavissa paikoitellen vähän jäykkyyttä, mutta akustisen osuuden Verta, pornoa ja propagandaa -biisit lämmittivät mieltäni valtavasti. Itse asiassa varsinkin mainitsemasi Metsänelävien puolustusliitto oli mulle keikan kohokohta. Sähköisen osuuden läpi sai sitten vaan keskittyä tunnelmoimaan.
Petra: Se sisälsi paljon helppoa ja varmaa kuunneltavaa.
Aleksi: Vaaka painui suoraviivaisen puolelle, mutta bändi ja loppuunmyyty Pakkahuone ottivat kyllä ilon irti.
* *
Petra: Don Huonot toimii pitkäaikaisimmalla kokoonpanollaan, jonka tukipilarina keikoilla on edelleen Suomen paras kitaristi Jarmo Saari. Suomen huikeimman basistin Jukka Puurulan kanssa vasen laita on usein tulessa. Puurula nauttii lavalla silminnähden yleisöstä saamastaan voimasta. Loppua kohden Puurulan energia kimpoaa myös takaisin yleisöön.
Aleksi: Donkkareilla on, kiertueen teemaakin ajatellen, selkeästi kaksi eri puolta. Radiohittien simppelin räimeen ja kirjavamman materiaalin kohdatessa toisensa kipinät sinkoilevat villisti ympäriinsä. Pakkahuoneella olisi voinut kipinöidä enemmänkin, mutta nälkähän tästä jäi.
Aleksi Leskinen & Petra Stolt
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.
Antiikin myyttejä ja Raamatun tekstejä Mozartin sävelkielellä – Idomeneo Musiikkitalossa oli suuri elämys
OOPPERA | Vanhaan taruun ja osin vanhaan testamenttiinkin perustuva libretto kulki synkästä alusta valoisaan loppuun, jossa lähes kaikki kokivat, mikä voima rakkaudella voi olla.
John Scofield perkasi Amerikan laulukirjaa intiimillä keikallaan Tampereen G Livelabissa
KONSERTTI | Säveltäjä-kitaristi John Scofieldin pitkässä setissä soivat niin jazz, blues kuin kantrikin – maestrolle ominaiseen tyyliin.
Merkityksellistä melskettä – Tampere Filharmonian konsertissa kuultiin Osmo Tapio Räihälän kantaesitys
KONSERTTI | Räihälän Harmattan-teoksen lisäksi Tampere-talon konsertissa kuultiin Šostakovitšin viides sinfonia ja Hindemithin viulukonsertto.