Kuvat: Like Kustannus
KIRJAT | Monet asiat Pohjoisessa shamanismissa on kohdennettu shamanismiin vakavasti suuntautuville. Mutta Runavik välttää sanomansa liittämisen osaksi new age -hömppää.
”Luonnon pyhät paikat, voimapaikat, voimaeläimet ja vuodenkierron rituaalit maadoittavat shamanismin harjoittajaa.”
ARVOSTELU

Kirsti Runavik: Pohjoinen shamanismi – Rituaalit, käytännöt ja historia
- Like, 2023.
- 269 sivua.
Kirsti Runavikin (s. 1981) tietokirja shamanismista on shamanismin harjoittajan kirjoittama teos. Runavik tekee sekä omia matkoja että pitää shamanismikursseja. Pohjoinen shamanismi (Like, 2023) on tästä syystä hieman hämmentävä teos. Välillä kirjassa annetaan hyvin yksityiskohtaisia ohjeita vaikkapa rummun valmistamisesta ja vihkimisestä tai voimaeläimen löytämisestä ja transsiin vaipumisesta, välillä taas katsotaan ilmiötä ikään kuin ulkoa, uskontotieteellisestä ja etnografisesta näkökulmasta, kuitenkaan käyttämättä lähdeviitteitä.
Runavik puhuu paljon saamelaisten vanhasta uskonnosta olematta itse saamelainen. Toisaalta jumaluudet ovat olleet samantapaisia koko Fennoskandian alueella, Norjasta Karjalaan. Esimerkiksi luonnon pyhiä paikkoja on löydettävissä paljon laajemmalti kuin saamelaisalueelta. Suomi on täynnä vaikkapa Pyhäjärviä.
Kirjoittaja ei kuitenkaan ota kantaa syvemmin asutushistoriaan. Mutta oli hauska saada tietää, mistä esimerkiksi Posion kunnan nimi voisi olla syntyisin. Runavik kertoo, että bassi, boassu, posio oli perheen oma pyhä paikka, joka sijaitsi jokaisessa kodassa, ja jossa säilytettiin rumpua. Itsestään selvää on, että saamelaisalue Suomessa ulottui aikanaan hyvinkin etelään.
Shamanismi paikantuu osaksi luonnonuskontoa, jota edustaa Suomessa muun muassa Lehto, Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry. Shamaanille maailma on täynnä erilaisia luonnonhenkiä.
Runavikin kuvaama shamanismi on eräänlainen terapiamenetelmä. Hengitys, rentoutuminen, tajunnan eri tasoille siirtyminen ovat läsnä myös vaikkapa joogassa, mietiskelyssä tai hypnoterapiassa. Shamanismin tasot – ja samalla matkaamisen paikat – ovat alinen, keskinen ja ylinen maailma. Erityistä on shamanismiin kuuluva vahva luontosuhde. Luonnon pyhät paikat, voimapaikat, voimaeläimet ja vuodenkierron rituaalit maadoittavat shamanismin harjoittajaa. Shamaanin on oltava tehtävänsä edessä nöyrä, hänen on haluttava vain hyvää, hän on parantaja.
Monet asiat Pohjoisessa shamanismissa on kohdennettu shamanismiin vakavasti suuntautuville. Mutta Runavik välttää sanomansa liittämisen osaksi new age -hömppää. Ehkä suuri osa suomalaisista elää vielä niin lähellä luontoa, että metsässä liikkumisessa ja puiden halaamisessa ei ole mitään kummallista.
Kirjassa on kaksi laajaa liitettä. Ensimmäisessä tehdään katsaus saamelaiseen mytologiaan. Esitellään saamelaiset jumalattaret ja jumalat sekä muut pyhät olennot, haltijat, kuvajaiset ja pikkuväki. Toisessa liitteessä on etnomusikologi Ernst Mankerin tutkimukseen Die Lappische Zaubertrommel I–II pohjautuva shamaanirumpujen kuvioiden esittely. Runavikin piirrokset ovat selkeitä ja havainnollisia.
Marja Mustakallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Matkalippu Gazaan – arviossa Randa Al-Dawoudin esikoiskirja Gazan naiset
KIRJAT | Randa Al-Dawoudin tekee suuren työn antaessaan Gazan naisille kasvot ja äänen, tekee heistä tavallisia ihmisiä.
Lievästi sanoen isojen kysymysten äärellä – arviossa Anna Kontulan minijärkäle Miten ajattelemme kun maailma loppuu?
KIRJAT | Väistyvä vasemmistoliiton kansanedustaja hakee maailmankuvien syntytaustoja uskonnosta, ideologioista ja kaunokirjallisuudesta.
Elävää, jännittävää ja silti perusteellista – Ensimmäiset luonnonsuojelijat on kiehtova seikkailu Suomen luonnossa
KIRJAT | Suomen kansallispuistojen puolesta kynin ja saappain taistelleet varhaiset luonnonsuojelijat ovat olleet totisesti erikoislaatuista porukkaa.
Hirviö teurastaa veljeään – arviossa Dess Terentjevan Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää
Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää on romaani venäjän kansalaisuuden häpeästä. Mitä ajattelee suomenvenäläinen venäläisyydestään Putlerin hyökättyä Ukrainaan?




