Kuvat: Shauna Heidenreich / Like Kustannus
KIRJAT | Tupac Shakurin ystävän kirjottama ja äidin hyväksymä elämäkerta on liian kritiikitön, mutta intiimiydessään ansiokas.
”Yllättävän vähälle huomiolle kirjassa jää itse musiikki ja sen tekeminen.”
ARVOSTELU
Staci Robinson: Tupac Shakur – virallinen elämäkerta
- Suomentaneet Yasir Gaily, Karri Miettinen ja Ari Väntänen.
- Like, 2023.
- 445 sivua.
Tupac Shakurista (1971–1996) on kirjoitettu paljon. Asioita on ruodittu eri julkaisuformaateissa ja vaihtelevalla perusteellisuudella. Staci Robinsonin kirjoittama Tupac Shakur (Like, 2023) on ensimmäinen auktorisoitu elämäkerta. Sen tekemiseen on saatu valtuutus Tupacin äidiltä. Ajankohtaisena kuriositeettina mainittakoon, että vain kuukauden verran ennen kirjan julkaisua, 27 vuotta Tupacin murhan jälkeen, luettiin ensimmäiset murhasyytteet.
Teos käy läpi massiiviseen suosioon nousseen räppärin elämää alusta sen traagiseen loppuun saakka. Näkökulma läpi kirjan on hyvin poliittinen eikä se amerikkalaisen kansalaisoikeusliikkeen ydinihmisten lapselle tietenkään ole mitenkään yllättävää. Tupacin äiti Afeni Shakur oli Musta pantteri ja muutenkin kansalaisaktivisti, joka istui vankilassakin. Itse asiassa hän istui vankilassa odottaessaan esikoistaan Tupacia.
Asema alistettuna ja sorrettuna läpeensä rasistisessa yhteiskunnassa löi vahvan ja lähtemättömän leimansa koko Shakurin perheen elämään. Tässä mielessä kirja laajenee sellaiseksi kuvaukseksi Amerikasta, jossa ihanteelliset kuvaukset vapaiden ja rohkeiden maasta tai amerikkalaisesta unelmasta karisevat nopeasti. Robinson ei kirjassaan tätä millään tapaa vähättele tai laimentele. Väkivaltainenkin systeemin vastustaminen saa kirjassa ymmärrystä ja hyväksynnän.
Yllättävän vähälle huomiolle kirjassa jää itse musiikki ja sen tekeminen. Mies, joka kykenee olemaan sekä loistava viihdetaiteilija että uskottava runoilija, olisi ansainnut paljon syvällisemmin taiteeseensa pureutuvan teoksen. Hän oli valtavan paljon muutakin kuin Dr. Dren kanssa tehty California Love, joka se massiivisin hitti kai on. Eikä sillä, sehän on hieno biisi.
Myös kunnianhimoisesti näyttelijänä uraa tehneen miehen – katsokaapa vaikka loistava leffa Gridlock’d (1997) ja kuunnelkaa siinä esitettävä upea kappale Life Is a Traffic Jam – sekin puoli jää pahasti päällekäyvän poliittisuuden jalkoihin kirjassa. Eivät taide ja politiikka tietenkään artistin elämässäkään olleet eroteltavissa, mutta Robinsonin valitsema näkökulma katsoo asioita harmillisen kapeasti. Mielelläni olisin lukenut enemmän anekdootteja ja pohdintaa biisien ja roolihahmojen rakentamisesta sekä muutenkin luovasta prosessista.
Dramaturgialtaan kertomus on rakennettu hyvin klassiseksi ryysyistä rikkauksiin -kehityskertomukseksi, jossa sankari selviytyy voittajaksi uskomattomista vaikeuksista huolimatta. Tupacin elämä jäi lyhyeksi ja kirjankin loppu on traaginen ja koskettava. Tupac Shakur näyttäytyy lopulta yhtenä niistä sankareista, jotka hybrispäissään lensivät liian lähelle aurinkoa ja syöksyivät siivet sulaneina kuolemaansa.
* *
Perusongelma teoksessa on se, että se on auktorisoitu elämäkerta. Se on kirjoitettu kuin Tupac kurkkisi jatkuvasti olan takana tekemässä korjauksia ja hiomassa särmiä. Ja se on selvästi kirjoitettu faneille. Se toki kerrotaankin, että kirjoittaja oli Tupacin hyvä ystävä.
Kirja on kauttaaltaan hyvin myötäsukainen ja sen tarkoituksena on pönkittää sankarikulttia. Kriittinen, perusteellisemmin tehty elämäkerta olisi tehnyt paremmin oikeutta niin kiinnostavalle ja niin ristiriitaiselle hahmolle. Tämä olisi ollut merkittävää, sillä Tupac Shakurin henkilöön kiteytyy paljon amerikkalaisen yhteiskunnan kipukohtia, joista useimmat lopulta palautuvat sitkeään rakenteelliseen rasismiin.
Kirjan suomennoksen takana ovat käsikirjoittaja ja suomentaja Yasir Gaily, räppäri ja englantilaisen filologian opiskelija Karri Miettinen (Paleface) sekä toimittaja, kääntäjä ja kirjailija Ari Väntänen. Suomennos on laadukas, mutta amerikkalaisen mustan väestön katujen kielen kääntäminen uskottavasti suomeksi on vaikeaa ja onnistuu vaihtelevasti. Välillä suomennoksessa halutaan olla niin uskollisia Robinsonin katukielisille ilmaisutavoille ja muodoille, että suomen kieltä runnellaan melkoisen pahoin. Kirjan kyllä lukee, mutta useassa kohtaa tulee mieleen, että olisinpa lukenut alkuperäiskielellä. Viimeaikaisista suomennoksista tämä ei silti pääse huonoudessa lähellekään esimerkiksi Will Sommerin kirjan QAnon (Bazar, 2023) aivan luokatonta suomennosta. Parempaan olisi silti pitänyt pystyä.
* *
Tupac oli henkilönä mielenkiintoinen ja elämänsä alusta loppuun hyvin radikaali. Voi silti olla, että jos hän olisi elänyt näihin päiviin saakka, saattaisimme nyt kaikki olla hyvin pöyristyneitä hänen ulostuloistaan. Kaikesta päätellen hän asennoitui niin, että hänen vihollistensa viholliset ovat ystäviä. Näinä päivinä niihin ystäviin olisi hyvin saattanut lukeutua valkoiselle amerikkalaiselle establishmentille melkoiseksi riesaksi osoittautunut Vlamidir Putin. Vähintäänkin hän varmaan suhtautuisi Venäjän Ukrainassa aloittamaan sotaan samoin kuin monet maat Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa – olkapäitään kohauttamalla.
On myös mielenkiintoista arvailla, miten hän olisi suhtautunut salaliittoteoretisointiin esimerkiksi koronapandemian ympärillä. Hänen elämässään COINTELPROn kaltaiset salaliitot olivat konkreettista todellisuutta.
Robinsonin myötäsukainen ja ihasteleva kirja antanee faneille sitä, mitä on tilattu. Nyt jäämme odottelemaan, josko Tupacista tehtäisiin kriittinen, perusteellisempi ja taiteellisiin prosesseihin kunnianhimoisemmin pureutuva elämäkerta. Sankarimyytin murentelu ei tippaakaan vähentäisi hänen taiteensa saati hänen rasismia vastaan, yhdenvertaisuuden eteen ja afroamerikkalaisen yhteisön hyväksi tekemänsä mittavan työn arvoa.
Robinsonin teos on silti ansiokas intiimin otteensa vuoksi. Se vie lukijan lähelle kohdettaan kirjailijan henkilökohtaisen läheisyyden sekä Tupacin läheisten haastattelujen ansiosta sekä siksi, että lähteenä ovat olleet Tupacin henkilökohtaiset muistikirjat ja kirjeet.
Pasi Huttunen
* *
Kulttuurigaala lähestyy!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!
#kulttuurigaala #kulttuuri
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.