Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Janne Laurila on kuunnellut Asaa Siuron Koskibaarissa ja lukenut Olavi Paavolaisen esseitä.
1
Kävin torstai-iltana Siuron Koskibaarissa katsomassa Asan intiimiä akustista keikkaa. Siuron Koskibaari on nykyisellään elävä kulttuurikeidas, jossa järjestetään runoiltoja, jazzkonsertteja ja vaikkapa juurikin Asan kaltaisten tähtiesiintyjien poikkeuksellisia keikkoja. Asahan on tekstittäjänä ihan Suomen kirkkainta kärkeä, vuolaat kielikuvat tuntuvat välillä lähes tuhlailulta, kun hyviä rivejä tuntuu vain soljuvan yksi toisensa perään. Hyvän rivin keksiminen ei nimittäin ole kovinkaan helppoa, ainakaan itselleni.
2
Kävin taannoin ruokakaupassa vierailun jälkeen kirjastossa. Tämä on hyvä metodi, sillä esimerkiksi tällä kertaa minulla oli pakasteita ostosteni joukossa, joten luettavaa oli valittava nopeasti, etteivät herneet sula. Tämä on mallinnus vanhasta viisaudesta, että kusihädässä tehdään parhaat päätökset.
Tuolla kerralla mukaani tarttui upouusi Teoksen julkaisema Olavi Paavolais -kirja Elämme uutta luovaa aikaa – esseitä ja arvosteluja 1922–1950. Tällaisena aikana, kun kulttuuritoimituksia ajetaan alas lifestylen ja ristikoiden tieltä, on virkistävää kurkistaa lähes sadan vuoden taakse ja katsoa millaisella intohimolla nuori renessanssihahmo Paavolainen kirjoitti akvarelleista, runoudesta, Viipurin arkkitehtuurista ja Gallen-Kallelasta.
On mukavaa, että toimittamani pienlehden Kuuman Linjan toinenkin puuhamies Mikko Siltanen on suuri Paavolais-entusiasti. Nyt hänelläkin on sama kirja lainassa ja voimme tohkeilla siitä muiden projektiemme lomassa.
3
Tähän on vaikea keksiä mitään syvällistä, mutta olen pohjattoman onnellinen että Liiga on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Jääkiekko on minulle hyvin rakas laji penkkiurheilijana, toki olen omalla tavallani kelpo stay at home -pakki höntsyissäkin.
Vuonna 2001 olin tekemässä levyä Ulvilassa ja kävimme äänitysten lomassa katsomassa jalkapallo-ottelun. Huomasin, että pelin keston ajan levynteon yksityiskohdat eivät pyörineet mielessä ja olin kuin jossain zen-tilassa. Kävin reilu viikko sitten Hakametsässä katsomassa Kärppien ja Ilveksen ottelun ystäväni kanssa ja se laukaisi niin rattoisan illanvieton, että seuraava päiväkin sujui aikamoisessa zen-tilassa.
4
Omaperäinen lauluntekijä ja kuvataiteilija Daniel Johnston kuoli vähän aikaa sitten ja olen palannut hänen vereslihaisen tuotantonsa äärelle tapahtuneen johdosta. Naiivinkin suorat laulut yksinäisyydestä ja henkilökohtaisista ongelmista ovat siloittelemattomuudessaan niin aseistariisuvia, että uskoisin lo-fi-estetiikkaan perehtymättömienkin löytävän lauluista lohtua ja koskettavuutta.
Kuuntele Daniel Johnstonia Spotifystä täältä.
5
One Chord To Another on loistava lauluntekijämusaan keskittyvä musiikkiblogi, jota pyörittää nykyisin Turussa asuva hurrikaanisydän Vesa Lautamäki. Blogi täytti vastikään 18 vuotta ja sen kunniaksi Vesa järjesti upean viikon mittaisen OCTA 18 -sohvafestivaalin, johon kymmenet artistit postittivat biisejään, joita Vesa tupsautteli iltaisin blogiin tasaisin väliajoin.
Sain itsekin kunnian olla mukana, ja monien muiden kotimaisten tekijöiden lisäksi ”festareille” osallistui suuri määrä kiehtovia biisintekijöitä eri puolilta maailmaa, muun muassa suuri suosikkini Haley Heynderickx, jonka musiikkia suosittelen tietysti kaikille. Kaikki videot ovat tiettävästi edelleen katsottavissa One Chord To Another -sivustolla, joten festariin voi tutustua tai sen uusia koska tahansa!
Janne Laurila
