Ståhlbergiä kyyditään Ensimmäinen tasavalta -näytelmässä. Kuva: Kansallisteatteri

1

Jyväskylän Ruusupuistossa avautui viime keväänä Aalto2-museokeskus, joka yhdistää Alvar Aallon arkkitehtuurin ja muotoilun sekä keskisuomalaisen kulttuuriperinnön uudeksi kokonaisuudeksi.  Museo on kaunis ja valoisa. Se tekee kunniaa Alvar Aallon elämäntyölle, muotoilulle ja arkkitehtuurille. Uudistuneessa museossa yhdistyvät vanhempi Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo. Niiden väliin on rakennettu uudisosa.

Museossa on vaihtuvia näyttelyitä sekä pysyvät näyttelyt. AALTO – työ ja elämä on erittäin kiinnostava osuus museota. Näyttely perehdyttää Alvar Aallon (1898–1976) elämään ja tuotantoon. Aallon mukaan arkkitehdin velvollisuus oli palvella pientä ihmistä.

Aalto2-museokeskus tekee kunniaa Alvar Aallon elämäntyölle. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Näyttelyssä on esillä valokuvia, suunnitelmia ja pienoismalleja Aallon keskeisistä rakennuksista sekä paljon tuttuja huonekaluja ja astioita. Seinäjoen Lakeuden Rististä ja muista Aallon suunnittelemista kirkoista kerrotaan komeasti toteutetulla videolla. Näyttely esittelee lukuisia kiinnostavia kohteita, kuten Viipurin kirjaston ja Villa Mairean Noormarkussa. Jyväskylässä kannattaa poiketa myös Aallon suunnitelmalle yliopistokampukselle, joka tähän vuodenaikaan kuhisee opiskelijoita.

2

Upeaa suomalaisarkkitehtuuria saa ihailla myös Lapissa Särestöniemi-museossa. Arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilä suunnittelivat 1970-luvulla taiteilija Reidar Särestöniemelle (1925–1981) Kittilän Kaukosen kylään galleria- ja ateljeerakennukset. Ne edustavat modernia suomalaista kelohonkaista puutaloarkkitehtuuria ja sulautuvat samalla saumattomasti ympäröivään luontoon.

Särestöniemen galleriarakennus sulautuu hyvin ympäristöön. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Galleriassa on esillä Särestöniemen värikylläisiä ja ekspressiivisiä maalauksia, joissa räiskyvät Lapin luonto, kulttuuriperintö ja monenlaiset tunnetilat riemusta tuskaan. Intensiiviset luomiskaudet ja alakulo vaihtelivat taiteilijan elämässä. Kun alakulo teki tuloaan, taiteilijalla oli kiire työskennellä, ettei luomisen voima vuotanut pois. Luomisvoimaisessa tilassa kevät puhkesi hänen sisälleen, taiteilija kertoi.

Ateljeerakennus on kaunis ja valoisa. Siellä voi tutustua myös joihinkin taiteilijan henkilökohtaisiin esineisiin kuten maalausvälineisiin.

Reidar Särestöniemi: Elämänkaari. Kuva: Sirpa Pääkkönen

3

Ylläs tuntureineen on upeaa seutua patikointiin ja luontoretkeilyyn. Tuntureille kavutessa voi testata omaa kuntoaan, mutta samalla kannattaa nauttia huikean kauniista luonnosta.

Aloittelijalle sopiva reitti on Varkaankuru Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, joka lähtee luontokeskus Kellokkaasta. Reitti kiemurtelee lehtometsien läpi ja laskeutuu kurun pohjalle, jossa solisee puro. Reitti avattiin retkeilijöille kunnostuksen jälkeen kesällä. Huonokuntoisia pitkospuita korvattiin turvallisemmilla teräsritiläpitkoksilla. Uutta pitkosta rakennettiin lähes kilometrin mittainen matka.

Varankurun pohjalla solisee puro. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Reittiviittojen mukaan matkan pituus on nelisen kilometriä. Muutamassa kohdassa on lyhyt jyrkkä lasku tai nousu. Kauneinta on kurun pohjalla. Siellä voi levähtää levähdyspaikoilla ja kuunnella puron solinaa. Kesällä kuulee myös lintujen laulua.

Pyöräily ja pyörän taluttaminen reitillä on kielletty. Varkaankuru on rajoitusvyöhykettä, jossa liikkuminen on kielletty merkittyjen reittien ulkopuolella 1.5.–30.11. välisenä aikana. Rajoituksilla halutaan suojella alueen herkkää ja suojeltua luontoa kulumiselta. 

4

Kansallisteatterin Ensimmäinen tasavalta nojaa vahvasti Suomen historiaan ja maamme ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin elämänvaiheisiin. Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi vuonna 1919. Esa Leskisen tutkimusmateriaalin pohjaava käsikirjoitus ja ohjaus kuvaavat, miten tsaarin vallan alla viruvasta sääty-yhteiskunnasta muotoutuu vähitellen oikeusvaltioperiaatetta kunnioittava Suomi.

Matka ei ole helppo. Suomen historiaa sisältää paljon väkivaltaa ja eri aatesuuntauksia edustavien ihmisten rankkoja yhteenottoja. Vuoden 1918 sisällissota kerrotaan näytelmässä melko viitteellisesti, mutta lapuanliikkeen nousu saa esityksessä tilaa. Yksi pysäyttävimmistä kohtauksia on se, kun lapuanliikkeen miehet kyyditsevät presidentin puolisoineen Joensuuhun. Siellä presidenttiparin kyyditysmatka päättyy, kun kyyditsijät saavat käskyn keskeyttää operaatio.

Leskinen käyttää taitavasti dokumenttielokuvia ja videoita. Rankasta aiheesta syntyy elävä ja moniulotteinen näytelmä. Vesa Vierikko esittää Ståhlbergiä rauhallisesti ja vakuuttavasti, väliin jopa lakonisesti. Presidentti pitää kiinni aatteistaan ja arvoistaan. Hienon roolin tekee myös presidentin puolisoa Ester Ståhlbergiä esittävä Kristiina Halttu.

5

Eeva-Maria Kauniskangas esittää Mustun loukon kaikki roolit. Kuva: Tuomo Manninen

Musiikkiteatteri Kapsäkki Helsingissä on tarjonnut alkusyksystä pienen helmen, kun ohjelmistoon tuli Markus Leikolan kirjoittama ja ohjaama Mustu loukko. Näytelmä kertoo karjalan kielen asemasta ja ahdingosta Kalevalan keruun ajoista nykyaikaan. Elias Lönnrot kiersi Karjalan salomaita Kalevalan runoja tallentaen ja kääntäen. Karjalan kielelle eepos saatiin vasta 180 vuotta myöhemmin.

Lavalla on vain yksi näyttelijä, Eeva-Maria Kauniskangas, joka muuntautuu tarpeen vaatiessa eri rooleihin. Pohjimmiltaan hän on tarinaa kuljettava Karjalan neito. Työnteon ja laulujen lomassa näytelmä kuvittaa karjalaisten historiaa, josta synkin vaihe koettiin, kun evakot joutuivat jättämään kotinsa kaksi kertaa talvisodan ja jatkosodan jälkeen.

Näytelmä on monityylinen. Kuvia ja videoita heijastetaan valkokankaille, jotka syntyvät narulle kuivumaan ripustetuista lakanoista. Videoilla nähdään muitakin roolihenkilöä, esiintyypä siellä ohjaaja Markus Leikola itsekin. Tapahtumia elävöitetään myös nukketeatterin avulla.

Eeva-Maria Kauniskangas on upea valinta näytelmän esittäjäksi. Hän on monitaituri, joka näyttelee, laulaa ja tanssii. Näytelmän musiikkivalinnat ovat hienot. Niissä soi kalevalamitta ja Maija Ruuskasen uudet kauniit sävellykset.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua