Alex Nyyssönen. Kuva: Ulla-Maija Svärd
KUVATAIDE | TOSI-hanke tukee alle 30-vuotiaiden nuorten osallisuutta taidelähtöisellä toiminnalla. Teoksia on nyt esillä Tampereen Ohjaamon tiloissa.
”Haluan tehdä asioita ihmisten kanssa ja tehdä hyvää muille ihmisille ja itselleni.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Tampereen Telakan vieressä Ohjaamon tiloissa on harvinainen taidenäyttely. Oikeastaan sitä ei pitänyt olla olemassakaan, koska teoksia tehdessä ei ole pyritty mihinkään, eikä näyttely ollut pienessä mielessäkään.
Enimmäkseen teokset ovat syntyneet käsin maalaamalla ilman välineitä.
Tekijät ovat nuoria aikuisia, jotka ovat haastavissa elämäntilanteissa. He osallistuivat TOSI-hankkeeseen, joka tukee nuorten osallisuutta taidelähtöisellä toiminnalla.
Näyttely on, koska kuvataiteilija Mari Rauvanlahti näki töitä sattumalta ja innostui niissä näkyvästä tekemisen ilosta. Työn ilo on katoava luonnonvara, jota hänen mielestään pitää vaalia.
Nuoret aikuiset saivat valita töistään jonkin kehystettäväksi, ja näin päästiin viettämään vapun alusviikolla avajaisia holittomin kuohujuomin ja ruusuin.
Alex kuvasi rumaa ja kaunista
Alex Nyyssönen valitsi kehyksiin kaksi työtä. Ne kuvaavat teemoja hyvä-kaunis ja ruma-paha.
Hän osallistui tänä vuonna TOSI-labraan. Se on kymmenen kerran prosessi, kokoontumisia oli kolme tuntia viikossa. Tapaamisissa tehtiin ekspressiiviseen taideterapiaan pohjaavia kuvallisia harjoitteita, tekstejä, kehollisia harjoituksia ja niin edelleen.
– Minulla oli kaksi tyhjää pahvia. Toiseen, kauniiseen, valitsin suosikkivärejäni. Toiseen, rumaan, tein mahdollisimman typistetyn yhden värin kuvion.
Alex kertoo, että TOSI-labra on tehnyt hänen hyvinvoinnilleen hyvää.
– Olen syksystä asti hakenut terapiaa, mutta jonot ovat hirveät. Kerran viikossa olleet kolmen tunnin tapaamiset ovat olleet avuksi. Ryhmässä kaikki ovat saaneet olla yksilöitä ja ryhmässä on ollut yhdessä koettua.
Hän sai vinkin TOSI-labrasta Sopimusvuoren toimintakeskuksen kautta.
– Tämä ja Verstas ovat avanneet tulevaisuuden suunnitelmia. Haluan tehdä asioita ihmisten kanssa ja tehdä hyvää muille ihmisille ja itselleni, Alex kertoo.
Virpi Koskela on ylpeä teoksista
TOSI-hankkeen taustavoimat ovat THL, Kulttuurikeskus PiiPoo ja Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut/Ohjaamo. Kolmivuotinen hanke on päättymässä.
Virpi Koskela on ollut hankkeessa mukana tittelillä kehittäjä-taiteilija. Hän tekee itse taidetta, on väitellyt tohtoriksi läsnäolon merkityksestä ja perustanut Legioonateatterin.
– Olen ylpeä näistä teoksista ja teksteistä tarinoineen. Olen kiitollinen, että sain olla mukana tässä hankkeessa, hän sanoo.
Ekspressiivinen taideterapia on ollut pohjalla. Sitä ei voi sanoa terapiaksi perinteisessä merkityksessä, vaan se pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija.
Meditaatio, tanssi ja luova kirjoittaminen
THL:n tutkimuksissa on todettu, että tämän tyyppisestä taidetoiminnasta on saatu apua ahdistukseen. Isosti ajatellen taide on väline ymmärryksen lisäämiseen.
Monesti työllisyyspalveluiden katsontakanta on kapea ja ohjaa työhön tai opiskeluun ja sitä kautta niin sanottuun yhteiskuntakelpoisuuteen.
– TOSI-hanke on paineetonta. Voi leikkiä, voi kokeilla. Ilmaisun tarve on osa kasvua. Kuvataiteiden lisäksi on ollut tanssityöpajoja, sillä on tärkeää viestiä myös keholla. Koronasta on jäänyt vaje täyttää näitä tarpeita.
Meditaatio, pysähtyminen on ollut tärkeä työkalu. On esimerkiksi luotu mielikuva tärkeästä paikasta, joko todellisesta tai kuvitellusta. On harjoiteltu luovaa kirjoittamista.
Nuoret ovat ohjautuneet TOSI-hankkeeseen omavalmentajien kautta, kadulta, oppilaitoksista jäähyllä olevien opintojen kautta, Legioonateatterista ja puskaradion kautta.
Taiteilija ei mene rikki miksi-kysymyksistä
Mari Rauvanlahti sai idean teosten kehystämisestä, koska ne sykähdyttivät häntä. Se on harvinaista.
– Näissä viehätti vapaus, ei arjen kahleita. Mikään ei ole estänyt näitä töitä syntymästä. Taiteilijalla on juhlahetki saada työnsä kehyksiin ja katsottavaksi, sillä näin joku kiinnostuu ja katsoo niitä.
Mari muistutti avajaispuheenvuorossaan, että kuvataiteista voisi keskustella muutenkin kuin vertailun ja kritiikin kautta.
–Taiteilija ei murene palasiksi, jos häneltä kysyy, miksi otit nuo värit tai mitä ajattelit, kun teit tämän työn. Jos palaute ei osu omaan ajatteluun, voi sen ohittaa toteamuksella: Ai, noinkin voi ajatella ja antaa sen mennä ohi.
Ryhmästä paljon apua
Helmi Roppola valitsi kehyksiin työn nimeltä Viimeinen hämärän kaari.
– Ryhmässä pohdittiin elinkaarta ja omaa elämänjaksoa lapsuudesta tähän päivään. Värit on vedetty työhön käsin. Guassivärien lisäksi käytin hiiltä ja kuivapastelliliituja.
Helmi oli mukana TOSI-labrassa tänä vuonna.
–Tähän osallistuminen on auttanut tosi paljon. En ole tehnyt taidetta kymmeneen vuoteen. Ryhmä oli minulle tärkeä. Sain ajatuksia kasaan ja myös paperille. Maalaan nyt kotonakin ja olen näin saanut uuden harrastuksen, Helmi Roppola kertoo.
Puro Kuha löysi TOSI-labrassa tekemisen ja luovuuden ilon.
– Minulta oli hävinnyt ilo tätä ennen. Tämä oli vapauttavaa. Oli ihanaa olla tässä prosessissa muiden kanssa ja rinnalla. Tässä ei tehty vertailuja. Tässä näki, mihin johtaa, kun antaa ajatusten ja tunteiden tulla.
Puron mukaan oli vaikea valita lempitöistään yhtä kehystettäväksi, koska työt ovat henkilökohtaisia ja niissä on mukana paljon tunnetta.
Ohjaamo on valtakunnallinen toimija, työllisyyden ja kasvun palvelu, joka yhdistää terveydenhoitoa, sosiaalityötä, opiskeluja ja työelämää nuorten aikuisten auttamiseksi ja vahvistamaan heidän omaa tietään.
Näyttely on avoinna 31.5.2023 asti Tampereen Ohjaamon aukioloajoin (arkisin pääsääntöisesti kello 13–16) osoitteessa Hammareninkatu 5b.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Esinelainoja, satuhetkiä ja opastuksia − Valkeakosken kirjastoauto Walle yllättää monipuolisuudellaan
KIRJASTOT | Kirjastoauto Wallea koskeva loru kirjastoauton Facebookissa kuuluu: ”Kilometrejä karttuu ja kuskit vaihtuu / kirjoja saan kuljettaa / asiakkaille luettavaa”.
Yksilöllistä kohtaamista ja musiikin iloa – soitonopettajien näkemyksiä opettamisesta
MUSIIKKI | Kolme soitonopettajaa pohtii, miten parhaiten mahdollistaa soittoharrastus, joka rikastuttaa oppilaan luovuutta ja tukee itsetuntemusta läpi elämän.
Kulttuurijohtaja Sampo Terho on alkutöikseen kiertänyt kulttuurilaitokset ja innostunut tapaamistaan ihmisistä
HENKILÖ | Sampo Terho aloitti Tampereen kulttuurijohtajana toukokuussa. Ensi töikseen hän on jalkautunut ja tutustunut uuden kotikaupungin kulttuurikenttään.
Pispalan kirjasto lainaa kirjoja ja mahdollistaa kansalaistoiminnan – kirjat saadaan lahjoituksena
KIRJASTO | Pispalassa kukoistaa asukastoiminta. Yksi toiminnan esimerkeistä on Pispalan kirjasto, joka avattiin vuonna 1997.