Helsinki Horse Show’ssa juhlistettiin näyttävästi vuoden 1952 olympialaisia

Kuva: Elina Talvio

Elina Talvio, teksti ja kuvat

Helsinki Horse Show’n lauantain perinteisiin kuuluu teemailta, joka tänä vuonna oli 70 vuoden takaiset Helsingin olympialaiset. Radan rakentaja Jorge Guilherme kertoi, että radan pohjapiirros eli ratsukoiden kiertämä reitti on samanlainen kuin olympialaisten päätöspäivänä vuonna 1952, toki pienemmässä koossa, sillä Olympiastadionin nurmi on huomattavasti suurempi kuin tämänvuotisen tapahtumapaikan, Helsingin jäähallin kaukalo. Osa esteistä oli tehty niin, että ne muistuttivat olympiavuonna radalla olleita esteitä.

Yksi niistä oli seitsemän puomin este, jossa 70 vuotta sitten oli seitsemän koivurunkoa. Telinekin oli tuolloin koivuista. Seitsemän puomia oli kuulemma aikakaudelle tyypillistä. Tuohon aikaan ratsastajat olivat upseereita ja siten miehiä. Ratsastus ei ollut naisten laji.

Sanna Backlund ja Isabella. 1950-luvulla esteissä käytettiin oikeita koivurunkoja mutta nyt puomit oli maalattu koivumaisiksi.

Ennen kilpailun alkua yleisö näki mustavalkoisen filmin vuoden 1952 olympialaisten ratsastusosuudesta. Selostaja Håkan Wahlman oli paneutunut historiaan ääniään myöten ja toimitti filmiin selostuksen 1950-lukulaisella tomeralla nuotilla.

Ehkäpä hienoin este oli viimeinen, kevyistä palikoista koottu ja kohtalokkaaksi osoittautunut muuri, mutta sen hienous hukattiin lähes täysin. Esteeseen oli printattu kuva vuoden 1952 radasta. Se oli asetettu kulmaa kohti niin, että vain harva yleisöstä näki sen kunnolla. Suurin osa katsojista näki sen jäähallin kattoruudusta. VIP-katsomoon tai  kuvaajille se ei näkynyt.

Kohtalokkaan muurista teki se, että monen hevosen jalka hipaisi kevyttä palikkaa ja muurista lähti pala. Esimerkiksi Sanna Backlundin kohdalla näytti jo siltä, että tulossa on virheetön rata ja Backlund on mukana kärkikahinoissa. Hevosen ponkaistessa viimeiseen hyppyyn yleisöstä kuului ensin innostus, joka vaihtui pettyneeseen huokaisuun, kun viimeinen este ei säilynytkään ehjänä: “Jeee… eih!”

Kohtalokas muuri, jonka kuvan näki kunnolla vain harva. Ripeät vapaaehtoiset olivat purkamassa sitä välittömästi viimeisen ratsukon päästyä maaliin.

Tiukkaa ja tasaista. 0 virhepistettä, ja kärki mahtuu hyvin sekunnin sisälle.

Kilpailu itsessään oli huippujännittävä, kun yhdessä vaiheessa kolme parasta kilpailijaa oli sadasosan sisässä toisistaan. Sitten tuli Donald Whitaker, ja kaikesta näki että hän ottaa niin paljon riskejä kuin pystyy. Ratsastuksessa vauhdin kasvaessa virheiden riski lisääntyy, ja voittaja on se, joka löytää tasapainon virheiden välttelyn ja kovan vauhdin välillä. Riski kannatti, ja Whitaker nousi kärkeen.

Voittajan selvittyä nähtiin ohjelmanumero, jossa areenalle tuotiin nykyajan ja tulevaisuuden olympiaedustajia. He olivat Toni Nieminen, entinen olympiavoittaja-mäkihyppääjä ja nykyinen hevosmies, Elmo Jankari, Rio de Janeiron olympialaisten kenttäratsastuksen osanottaja, sekä Jone Illi, ehkäpä tuleva olympiaedustaja. 15-vuotias Illi on tämän vuoden ratsastuksen juniorien euroopanmestari ja matkalla kohti kansainvälistä kärkeä.

Kun tälle porukalle annettiin käteen virkeä minihevonen ja eteen tehtävärata, jossa testattiin sekä nelijalkaisten että nelipyöräisten hevosvoimien käsittelykykyä. yleisöllä riitti hupia. Voiton vei Toni Nieminen, mutta kaikilla tuntui olevan hauskaa, mikä vaikutti olevan pääasia tässä numerossa.

Vuoden 1992 olympiavoittaja Toni Nieminen, todennäköinen tulevaisuuden olympiaratojen edustaja, 15-vuotias Jone Illi ja Rio de Janeiron olympialaisiin 2016 osallistunut Elmo Jankari.

* *

Mikä ihmeen Helsinki International Horse Show?

• Helsinki Horse Show on Suomen ainoa huippuluokan etserastastustapahtuma. Tapahtumaviikon huipentaa maailmancupin osakilpailu, jossa on joka vuosi mukana maailman huippuja.
• Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1985 ja se on ollut maailmancup-kalenterissa vuodesta 1986.
• Tänä vuonna kilpailuviikonloppuna paikalla oli 52 000 katsojaa hurraamassa voittajille.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua