Titane luottaa enemmän kuvien kuin sanojen voimaan – arviossa ranskalainen Cannes-voittaja

Alexialla (Agathe Rousselle) on kiihkeä suhde autoihin. Kuva: Carole Bethuel

Harvoin tulee vastaan yhtä uhmakkaan omaehtoista elokuvaa, saati sitten Cannesin elokuvafestivaalin pääpalkinnon voittajaa kuin Julie Ducournaun Titane. Juoni alkaa Alexia-tytöstä, joka joutuu lapsena auto-onnettomuuteen, jonka jälkeen tytölle asennetaan päähän titaanilaattoja. Alexialle kehittyy selittämättömän intohimoinen suhde autoihin. Aikuistuneena Alexia (Agathe Rousselle) työskentelee eroottisena tanssijana autonäyttelyissä, twerkaten ja kiemurrellen kuin henkensä edestä autojen konepelleillä.

Autonäyttelyiden liepeillä liikuskelee Alexian faneja, joista raiskaushaluisimmat hän tappaa.

Erään kerran Alexia saa Cadillacin takapenkillä autoon sidottuna huippuintensiivisen orgasmin, minkä jälkeen Alexia on autolle raskaana. Titane on elokuva, jonka yhteydessä on puhuttu löysiä sekä lynchiläisestä että cronenbergiläisestä kosketuksesta.

Alexia (nuorena Adèle Guigue) oppi auto-onnettomuuden seurauksena jo varhain mitä on olla erilanen. Kuva: Carole Bethuel

* *

Titane ei antaudu pehmeille tulkinnoille. On totta, että Titanessa on kohtauksia, jotka voivat tuoda mieleen David Cronenbergin J. G. Ballardin romaanista tekemän Crash-elokuvan (1996). Siinä kuvattiin ihmisiä, jotka saavat seksuaalisen täyttymyksensä ajamalla kolareita.

Sitä mukaa, kun olento Alexian sisällä kasvaa, hän alkaa vuotaa moottoriöljyä. Tapot ja intohimo autoja kohtaan eivät ole yksittäistapauksia, vaan sarjamurhaajaksi kehittyneen Alexian on keksittävä tapa välttyä kiinnijäämiseltä. Siksi hän naamioituu vuosia aikaisemmin kadonneeksi Adrian-pojaksi. Naamioitumistarkoituksessa hän latistaa vartalonsa, ajaa kulmakarvansa ja lyö nenänsä murskaksi.

Alexia etsiytyy esittämänsä Adrianin isän läheisyyteen pikkuruiselle eteläranskalaiselle paloasemalle. Palopäällikkö Vincent Legrandia esittävä Vincent Lindon on ranskalaisen elokuvan isällisen miehekkyyden perikuva, jolta käyvät niin gangsterin kuin surusilmäisen rakastajankin roolit.

* *

Palopäällikön rooliaan varten tiettävästi kaksi vuotta rautaa pumpannut Vincent

murehtii vanhenemistaan ja vakuuttaa Alexialle/Adrianille suojelevansa tätä kaikelta ja kaikilta, jopa itseltään.

Titane-elokuvaa on juhlittu suurena trans-sukupuolisuuden elokuvissa esittämisen edistysaskeleena. Kenties enemmän kuin sitä se on sukupuoli-identiteetin virtaavuuden esitys. Sellaista on tapa, jolla nuorta miestä esittävä Alexia/Adrian sulautuu paloasemalla töissä olevien muiden nuorukaisten joukkoon. Etenkin heidän öisissä juhlissaan on helppo nähdä riemua niinkin perustavasta asiasta kuin elämänilosta.

Kuva: Carole Bethuel

* *

Vaikka Titane käy sarjamurhia koskevalla juonilangallaan paikoin brutaaliksi ja raskauden synnyttämillä mietteillä ihmisruumiin kauhusta vakavaksikin, elokuvassa on myös hienoa huumoria. Macarenaa ei ole koskaan käytetty siten kuin Titanessa nähdään.

Titanen tarina vaikuttaa seitinohuelta. Elokuva voi tuntua nykykatsojalle vaikealta ymmärtää sen takia, että pääpaino on kuvissa.

Ohjaaja Ducournau on riistänyt puheelta vallan. Koko juttu kerrotaan näyttelemisen ja kuvien varassa. Siinä mielessä tämä on elokuvan palauttamista sen alkulähteille. Se tekee Titanesta poikkeuksellisen.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua