Linda Fredriksson. Kuva: Iiris Heikka
MUSIIKKI | Raahen Rantajatseilla soi monipuolinen, moderni musiikki väkevistä jazzimprovisoinneista etnisiin esityksiin. Festivaalin avainesiintyjiä ovat laajaa mainetta niittäneet Linda Fredriksson, Juhani Aaltonen, Vilma Jää sekä trio Innanen-Pasborg-Piromalli.
Marita Nyrhinen
Raahen Rantajatsien (28.–30.7.2022) torstain avajaiskonsertin tehtävän ovat saaneet nuoret muusikot Ville Lähteenmäki ja Vilma Jää.
Jyväskyläläisen Lähteenmäen trio on syntynyt Norjassa. Suomalaisen nykyjazzin nuori ja lahjakas tulokas, bassoklarinetin pääsoittimekseen omannut Lähteenmäki muutti Trondheimiin vuonna 2020 ja opiskelee siellä maineikkaan NTNU:n (Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet) jazzlinjalla. Trondheimissa hän perusti trion, joka koostuu etevistä nuorista jazzmuusikoista. Nicolas Leirtrø on kontrabasson varressa ja Trym Saugstad Karlsen rumpujen takana. Korvat auki!
Laulaja, säveltäjä, viulisti ja tutkija Vilma Jää on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta kansanmusiikin osastolta. Kansainvälisen läpimurtoroolinsa hän teki viime vuonna Ranskassa Kaija Saariahon oopperassa Innocence, jonka libreton kirjoitti Sofi Oksanen. Omassa musiikissaan Jää yhdistää suomalais-ugrilaista lauluperinnettä ja elektronista poppia. Raahessa hän esittää vaikeistakin aiheista kertovia lauluja live-elektroniikkaa luovan Mimi Kantolan kanssa.
Veteraanisaksofonisti-huilisti Juhani Aaltonen kokosi bändin, joka on nimetty hauskasti ja osuvasti: The Father, the Sons & The Junnu. Yhtyeessä kohtaavat jazzin eri sukupolvet etunenässä Junnu isällisenä 86-vuotiaana puhallinvelhona. Pohjoismaalaisia klangeja voidaan odottaa, kun Aaltosen remmiin lyöttäytyvät reippaasti nuoremmat soittajaheput, ruotsalainen saksofonisti Jonas Kullhammar, lyömäsoitintaiteilija Ilmari Heikinheimo sekä norjalainen basisti Christian Meaas Svendsen panevat töpinäksi.
Saksofonisti Linda Fredriksson on ehtinyt saada kiitosta ja kunniaa siitä lähtien, kun viiden tähden Juniper-albumi ilmestyi. Konsertit, joissa Fredrikssonin bändi on soittanut albumin materiaalia, ovat olleet upeita, ja konserttikiertueen riemukulku sen kuin jatkuu myöhäissyksylle asti. Juniper on siitä erikoinen projekti, että Fredrikssonin musiikista ovat jazzväen lisäksi kiinnostuneita myös rockfestivaalit, oopperajuhlat ja vaihtoehtofestivaalit. Raahessa Fredrikssonin kanssa soittavat Tuomo Prättälä koskettimia, Mikael Saastamoinen bassoa ja Olavi Louhivuori rumpuja.
Suomalais-ranskalais-tanskalainen trio Innanen-Pasborg-Piromalli saanee ihmetystä aikaan, sen verran erikoinen on kokoonpano: Mikko Innanen saksofoneissa, Cédric Piromalli uruissa ja Stefan Pasborg rummuissa. Harmoniset ja mieleenpainuvat melodiat ja rytmikuviot tarjoavat esityksen perusainekset, ja niitä varioidaan sitten riemastuttavilla improvisaatioilla; viitteitä antaa trion viime vuonna ilmestynyt albumi This Is It.
Kiinnostava musiikki on pääosassa varhaisesta iltapäivästä myöhäiseen iltaan saakka. Raahen Rantajatsien tapahtuma-areenat sijaitsevat Raahen keskustassa kävelymatkan päässä toisistaan.
Raahen Rantajatsit 28.–30.7.2022. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Livelevy odotti kahdeksan vuotta miksausta – Wentus Blues Band lupaa olla oma itsensä Tampereen keikalla
MUSIIKKI | Lähes 40 vuotta sitten perustettu bluesbändi syntyi aikana, jolloin nuoret miehet halusivat soittaa hevirokkia. Miten blueskapulan saisi nuoremmille?
Levoton Tuhkimo sai juhlavan vastaanoton, kun Dingon henki palasi päiväksi kotiin Poriin
ELOKUVA | Dingo-huumaa oli mahdollista elää vielä yhden kerran, yhden päivän ajan Porissa. Kulttuuritoimitus seurasi, kun Levoton Tuhkimo -elokuva sai maailmanensi-iltansa.
Petra Poutasen johtama Tuomiokuoro tarjoaa marraskuussa Vastauksia
MUSIIKKI | Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro ei pönötä. Kuorolaiset liikkuvat laulaessaan sekä koreografian mukaan että sopivasti improvisoiden.
Mikko Sarvanteen Atte Koskisen runoteokseen säveltämä Silmittömyys soi kantaesityksenä Tampere-talossa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Menen mielelläni kohti sellaista, etten tiedä, mitä teen. Koen, että se on hyvää kaksisuuntaista liikettä: uskaltaa mennä kohti sitä, ettei tiedä, mitä tekee, mutta olla myös kurinalainen.”