Kirkkonummen kirjasto Fyyri tarjoaa yllätyksellisiä ratkaisuja. Kuva: Marita Nyrhinen

1

Sana fyyri tarkoittaa höyrylaivan tulipesää. Ruotsin kielen sana fyr tarkoittaa myös majakkaa. Näistä lähtökohdista Kirkkonummen uusi kirjasto on saanut nimen Fyyri. Kirjaston merihenkisyys tulee esiin myös monissa muissa yhteyksissä, muun muassa järvistä ja saarista nimensä saaneiden tilojen nimissä.

Vuonna 2020 valmistuneen Fyyrin on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM, sama toimisto, joka suunnitteli Seinäjoen Apila-kirjaston (valm. 2012). Molemmille kirjastoille tunnusomaista ovat leikkisät sisätilat ja ulkopinnan kuparilaatoitus.

Kirkkonummen kirjaston harkitut yksityiskohdat piristävät ja kutsuvat viipymään. Kuva: Marita Nyrhinen

Kirjastot ovat kuin sisaruksia. Fyyrin erikoisuus on sisään jätetty 1980-luvulla valmistunut vanha kirjasto. Kävijä jää tosin ihmettelemään, missä se vanha kirjastorakennus oikeastaan on. Sen verran ovelasti se on sulautettu uuteen rakennukseen.

Fyyri voitti vuonna 2021 kaksi merkittävää palkintoa: IIDA Interior Design Competitionin pääpalkinnon kansainvälisessä sisustusarkkitehtuurikilpailussa, ja se sai myös arvostetun Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

2

Suomen Valimomuseo löytyy Karkkilasta. Kuva: Marita Nyrhinen

Kun matkailee Suomessa, ensimmäisenä ei tule mieleen lähteä Karkkilaan. Kannattaa ottaa matkasuunnitelmaan. Tuossa pikkukaupungissa on yllättävän paljon nähtävää, hallitsevimpana ruukkimuseo Senkka kokonaisuudessaan.

Kesäkuun alussa museokokonaisuudesta auki oli vain Valimomuseo, jonka perusnäyttely Valun jäljillä esittelee valimoteollisuuden vaiheita historian eri aikoina. Museossa esitellään muun muassa sitä, millaisia materiaaleja, työvälineitä ja -menetelmiä erilaisissa tuotannoissa on tarvittu ja miten valumuotteja on valmistettu käsityönä ja koneellisesti ja miten valurautaa on käsitelty.

Museon yläkerran Högfors-museossa esitellään kuuluisan ruukin tuotantoa. Esillä on hieno kokoelma Högforsin ruukin vanhoja valutuotteita, kuten esimerkiksi puuhelloja ja kamiinoita. Arkiesineistä tutuimpia ovat muun muassa Antti Nurmesniemen suunnittelemat padat, joiden valmistusvaiheet esitellään seikkaperäisesti.

Nurmesniemen kippoja. Kuva: Marita Nyrhinen

Karkkilaan on palattava, sillä näkemättä jäi Senkka-kokonaisuuteen kuuluvat Karkkila-Högforsin työläismuseo ja masuuni. Ulkomuseoalueen rakennuksiin on sisustettu eri vuosikymmenten aikana asuneiden työläisten koteja. Högforsin masuuni komean kosken partaalla kertoo raakaraudan valmistuksesta. Vuonna 1823 valmistuneen masuunin ympärille kasvoi Karkkilan metalliteollisuus.

Onhan Karkkilan teollisuusalueella myös elokuvateatteri Laika, mutta se onkin oman tarinansa arvoinen.

3

Alvar Aallon suunnittelema Villa Skeppet oli matkakuvauksistaan tunnetun kirjailija-taidehistorioitsija Göran Schildtin koti. Kuva: Marita Nyrhinen

Vuonna 1970 valmistuneen Villa Skeppetin Alvar Aalto suunnitteli ystävilleen kirjailija Göran Schildtille ja tämän vaimolle Christinelle. Tammisaaressa sijaitseva talo on viimeinen ja myös pienin Aallon suunnittelemista yksityiskodeista. Muodoiltaan se tuo mieleen Noormarkussa sijaitsevan Villa Mairean.

Nykyään Villa Skeppetin omistaa Christine ja Göran Schildtin säätiö. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua opastetusti taloon.

Alvar Aallon suunnitteleman Tammisaaren Säästöpankin marmoripinta kupruilee. Kuva: Marita Nyrhinen

Vuonna 1967 valmistunut Tammikeskus on Aallon Tammisaaren säästöpankille suunnittelema marmori- ja tiilipintainen rakennus. Aallon suunnittelema ravintola Piazza sijaitsee pankin yläpuolella, toisessa kerroksessa, ja on avoin lounasaikaan.

Rakennuksen siipiosassa toimivat muun muassa verotoimisto, apteekki, lääkärikeskus Mehiläinen ja lemmikkieläinkauppa.

Sekä Villa Skeppetin että pankkirakennuksen tunnistaa yksityiskohtien ansiosta heti Aallon suunnittelemaksi. Pankkirakennus oli käyntini aikana julkisivuremontin kohteena, ehkäpä erityisesti marmoripintojen kupruilun takia. Ilmiö on tuttu Finlandia-talon pintojen ominaisuudesta.

Lue lisää: Alvar Aalto Raaseporissa.

4

Helmikuisena lauantaina silmiini osui Helsingin Sanomien tv- ja radiosivuilla Sampsa Oinaalan kirjoittama juttu podcast-sivustosta Podi ilolle. Löysin ja kuuntelin.

Podi ilolle on Iiro Rantalan ja Jukka Perkon juontama musiikkiohjelma, jossa ei soiteta musiikkia. Sen sijaan haastateltaviksi on saatu suomalaisen musiikkialan merkittäviä tekijöitä, joiden joukossa on muusikkojen lisäksi alan muitakin ammattilaisia.

Ohjelman ensimmäinen osa julkaistiin 27.3.2021. Se oli Rantalan ja Perkon kahdenkeskinen tuokio, jossa he pohtivat lahjakkuutta ja eritoten musiikillista lahjakkuutta. Kaksikkohan on tunnettu osaavina soittajina, Rantala pianistina ja Perko saksofonistina.

Tuosta avausjaksosta lähtien ohjelmia on ilmestynyt säännöllisesti, muutama kuukaudessa.

Leppoisan ja välittömän jutustelun merkeissä Rantala ja Perko luovat hauskan keskustelutuokion jokaisen vieraansa kanssa. Heidän studiossaan ovat käväisseet muun muassa Eino Grön, Lenni-Kalle Taipale, Reiska Laine, Leri Leskinen, Seppo Hovi, Ismo Leikola, Heikki Kahila, Matti Nives, Jaakko Kuusisto, Anssi Nykänen, Pia Raitala ja Tapio Korjus. Uusimmassa jaksossa käydään läpi UMO Big Bandin sekä kahden suomalaisen jazzmuusikon, Teemu ja Simo Salmisen tarina.

Ohjelma opettaa kuulijaa tuntemaan musiikkialan erilaisten tekijöiden maailmaa, ei pelkästään artistien vaan myös keikkajärjestäjien ja -myyjien sekä musiikin tuottajien ja opettajien näkökulmasta.

5

Saksalainen tv-sarja Zarah vie vuoden 1973 Hampuriin, aikaan jolloin Baader-Meinhof järkytti ja saksalaisnaiset olivat etupäässä kotirouvia.

Älykäs ja hyvin meritoitunut Zarah Wolf pestataan ison aikakauslehden toimitukseen. Ongelmia ilmenee alusta asti, sillä tietoisena naisasianaisena Zarah kritisoi miesvaltaisen toimituksen naisia alistavaa journalismia. Lehden jutut ovat seksistisiä, konservatiivisia ja miehiä miellyttäviä. Sellaista tiedonvälitystä Zarah ei halua. Hän yrittää muuttaa lehden linjaa tarjoamalla vaihtoehtoisia aiheita. Vastarinta on lyömätön.

Zarah on intensiivisesti kirjoitettu 6-osainen sarja, jossa juoni ja ihmissuhteet etenevät ja liittyvät kokonaisuuteen. Katselua helpottaa se, että jokaisessa episodissa kerrotaan oma itsenäinen tarinansa. Ajankuvaa vahvistetaan dokumenttipätkillä sekä 1970-luvun musiikilla, esimerkiksi The Doorsin, David Bowien ja The Rolling Stonesin hittikappaleilla.

Zarah Yle Areenassa 27.6.2022 asti.

Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua