Kaartin Soittokunta. Kuva: Tampere Biennale
MUSIIKKI | Kaartin soittokunta avaa Töölö-nykymusiikkikonserttisarjallaan täysimittaisen Tampere Biennalen keskiviikkona Kalevan kirkossa. Vuoden 2020 festivaali jäi pandemian vuoksi osin piippuun.
”Pienet eläimet ja ihmislapset oppivat leikin kautta. Olen halunnut tuoda traagisten tapahtumien rinnalle iloisuutta.” – Jennah Vainio, taiteellinen johtaja
Arto Murtovaara, teksti
Yksi Tampere Biennalen konserteista, joita tapahtuman taiteellinen johtaja Jennah Vainio halusi nostaa ennakkoon esille, on Kaartin soittokunnan keskiviikkoinen (6.4.) avauskonsertti Kalevan kirkossa. Aino Koskelan johtamassa konsertissa kuullaan 2000-luvulla puhaltimille sävellettyä suomalaista musiikkia.
– Se on hieno. Kirkkoon tulee musiikkiin liittyvä valoshow. Sinne kannattaa ehdottomasti tulla, Vainio sanoo painokkaasti.
Ohjelmistossa ovat Pirkanmaan ja Vakka-Suomen musiikkiopistojen juhlavuosien yhteistilaus, Minna Leinosen Meeting Points (2019), Roope Mäenpään Kiiruna (2015), Olli Virtaperkon Music for Old Europe (2006), Magnus Lindbergin Gran Duo (2000) ja Juha Piston Samurain tie (2016).
Ihmisen äänestä pelimusiikkiin
Jennah Vainio korostaa, että kaikissa tämän vuoden tilausteoksissa on ollut läsnä ihmisen ääni – konkreettisesti joko lauluna tai puheena, joka on linkitetty jollain tavalla kappaleeseen, tai ”ihmisen äänenä” abstraktimmin ymmärrettynä, ihmiskohtaloiden muodossa.
– Meillä on esimerkiksi Heidi Hassisen pienoisooppera Huoli, joka kertoo lasisesta lapsuudesta. Ja sitten meillä on Eero Hämeenniemen Laura Maddalena, joka kertoo Venetsiassa toimineen orpokodin tyttölapsien kohtaloista. Siellä Vivaldikin vaikutti aikoinaan.
Hassisen teos (2017) soi osana Zagros Ensemblen viiden suomalaisen säveltäjän musiikkia esittelevää konserttia Mitä haluat sanoa Raatihuoneella lauantaina (9.4.).
Elina Mustonen (näyttelijä/cembalo) esittää Eero Hämeenniemeltä tilaamansa musiikillisen monodraaman Laura Maddalenan (2019) Kulttuuritalo Laikun ilmaiskonsertissa lauantaina (9.4.) päivällä.
Tapahtuman teema ”Mielen maisemat” näkyy myös leikkisyytenä, joka on tietysti hyvin oleellinen osa muusikkoutta ja ihmiselämää, Vainio muistuttaa.
– Pienet eläimet ja ihmislapset oppivat leikin kautta. Olen halunnut tuoda traagisten tapahtumien rinnalle iloisuutta ja sen takia mukana on pelimusiikkia video- ja tietokonepeleistä.
Game Music Collective soittaa lauantaina (9.4.) G Livelabissa kotimaisia ja kansainvälisiä videopelimusiikin hittejä. Konsertin tuotto ohjataan Lääkärit Ilman rajoja -yhteisölle Ukraina-teemalla.
– Teemme yhteistyötä Tampereen Pelimuseon kanssa. Siellä on sunnuntaina (10.4.) perhepäivä, jossa esiintyy duo nimeltä Sellomania, joka sekin soittaa näitä pelimusiikin klassikoita.
Kantaesityksiä on paljon
Kantaesityksiä on Tampere Biennalen ohjelmassa paljon, koska säveltäjillä on niitä ”niin sanotusti varastossa”, Vainio kertoo.
– Meidän oma tilauksemme oli ennakkotapahtumassa esitetty Heidi Hassisen teos Frenckellin kelloille, jolle etsittiin nimeä kilpailulla.
Kilpailussa nimen Ajan valssi saaneen teoksen kantaesityksen piti olla jo vuonna 2020, mutta tuolloin Tampere Biennale peruuntui ja toteutui radiofestivaalina.
– Se on kirkonkellojen äänillä tehty tosi kaunis sävelmä, joka tulee soimaan festivaalin ajan 15 minuutin välein.
Kaksi muuta tilausteosta ovat Aki Yli-Salomäen Mitä haluat sanoa (2022), joka soi siis otsikkona Zagros Ensemblen konsertissa, sekä Markku Klamin Elegia (2022), jonka kantaesitys on Tampere Raw’n konsertissa torstaina (7.4.) Vanhassa kirkossa.
Tampere Raw’n on Jennah Vainion oman kantaesityksen End Creditsin (2022) lisäksi muun muassa Biennalen perustajan Usko Meriläisen (1930–2004) teos vuodelta 1967.
Tampere Filharmonian konsertissa perjantaina (8.4.) soi Biennalen yhteistyössä Filharmonian kanssa tilaama Water-teos Sanna Ahvenjärveltä ja Tapio Lappalaiselta.
– Sekin oli kahden vuoden takaisen festivaalin Luonto-teemaan tilattu teos, joka vihdoin saa kantaesityksensä.
Tampere Filharmoniaa johtaa Jakartan sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Rebecca Tong, joka voitti La Maestra -kapellimestarikilpailun vuonna 2020. Orkesteri soittaa myös Jennah Vainion oman teoksen Fujiko’s Fairy Talne (2009–2010) uuden kantaesityksen.
– Olen pitkään saanut kustantajaltani kehotuksia tehdä beatbox-konsertostani version sinfoniaorkesterille. Muiden töiden takia sopivaa tilaisuutta ole tullut, joten nyt päätin tarttua hetkeen. Samalla tiivistin teosta; tein siitä kompaktimman ja karsin rönsyilyt pois. Eli luvassa on vauhdikasta menoa alusta loppuun.
Teoksen solistina soittaa Euroopan ja maailman huippuihin kuuluva beatboxaaja Felix Zenger, mitä Vainio pitää ”ilona ja siunauksena”.
Huomiotta jääneitä esiin
Taidemusiikin säveltäjä, kitaristi Jennah Vainio, 50, on siis toiminut sekä tämän vuoden että koronasulusta kärsineen vuoden 2020 festivaalin taiteellisena johtajana. Hänen vastuullaan oli ohjelmisto, joka ”monipuolisesti ja häntä itseään kiinnostavalla tavalla” esittelee kotimaisia säveltäjiä ja esiintyjiä.
Häntä kiinnostivat vähemmälle huomiolle jääneet säveltäjät, joita ei kuule turhan usein – jostain syystä.
– Olen halunnut nostaa heitä esiin ja myös huomioida ikärakennetta. Vanhimmat tekijät ovat nykymusiikkisäveltäjiä, mutta jo edesmenneitä, kuten festivaalimme perustaja Usko Meriläinen. Hän taitaa olla vanhin, mutta elossa olevista 1939 oli muistaakseni jonkun syntymävuosi. Nuorimmat ovat sitten Pirkanmaan musiikkiopiston nuoria säveltäjiä ja soittajia.
– Sitten meillä on festivaaliratikka-ideaa eli festivaalin aikana raitiovaunuissa esiintyy eri kellonaikoina, satunnaisesti, konservatoriossa opiskelevista koottuja kokoonpanoja.
Kohti Porvoon Suvisoittoa
Vainio on tekemässä äänitaideteosta yhdessä ”parin kollegan” kanssa Porvoon Suvisoittoon Avanti Orkesterin ja Porvoon kaupungin tilauksesta. Jokiranta-projektissa Porvoonjoen varrella olevaan puistoon ja uudelle asuinalueelle asennettu äänipylväitä, joihin on tehty lyhyitä, vähän alle viiden minuutin kappaleita.
Vainio on säveltänyt balalaikka-melodioita ja yhdistänyt pakettiin Runebergin runoa. Julkistus on kesäkuun lopulla.
– Sitten teen Helsingin kaupunginorkesterille Susanna Mälkin tilauksesta isoa orkesterikappaletta. Se on vasta vuonna 2024 tosin, mutta se on isotöinen, sitä on syytä jo valmistella.
Lisäksi Vainio on tekemässä ”pienempiä kappaleita” sähkökitaralle ja huilulle.
– Myös kamarioopperaa on tulossa. Kalenteri on buukattu parin vuoden päähän, aika kivasti on tilauksia. Olen kiitollisessa asemassa.
Tampere Biennale 6.–10.4.2022. Festivaalin ohjelmaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa useita näyttelyitä, seminaari sekä iltaklubitoimintaa. Lisätietoa festivaalin verkkosivuilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
Älä korva pieni kuule mitä vain – puhutaanpa taas barokkimusiikista
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.