Milan Kundera vaikutti kaikkeen, vaikkei ollut koskaan läsnä – dokumenttielokuva kirjailijasta Ylellä

Kuva: Yle

Milan Kunderan me melkein kaikki Kekkosen ajan lapset tiedämme. Hän kirjoitti pääteoksensa siitä, miten nuoret, toiveikkaat ja rakkautta janoavat tsekit selvisivät neuvostotankkien jyräyksestä Prahaan elokuisena yönä 1968.

Tai sitten eivät selvinneet.

Miehityksestä tuli väärä kuori, jonka kanssa oli mahdotonta elää. Taiteilijan varsinkaan, joka tutkii jo työkseen rehellisyyttä itseään kohtaan.

Olemisen sietämätön keveys -romaani syntyi 1984. Silloin Milan Kundera asui jo Pariisissa ja opetti Rennesin yliopistossa.

Kommunismista piti tulla Tshekkoslovakiassa ihmiskasvoista, koko 1960-luku siihen pyrittiin, mutta Neuvostoliiton rautanaamioissa piti ilmeen olla peruslukemilla. Tshekit oli saatava samaan ruotuun muiden alusmaiden kanssa.

Siinä vyöryssä taiteilijat saivat kyytiä.

He valitsivat vankilan sijaan pakenemisen länteen. Emigranteista tuli ääni rautaesiripun takaiselle todellisuudelle. Kunderaa kuunneltiin ja palvottiin. Hän oli se todellinen tsekkiläinen ääni, vaikka päätyi Ranskan kansalaiseksi.

Milan Kundera ja historian paino -dokumentti on ranskalaisen Arten ja Tsekin tv:n yhteistyötä.

Paitsi Kunderan ystäville, siinä on herkistävää katsottavaa Prahaan kaipaaville ja pohdittavaa itäblokissa nuoruutensa viettäneiden selviytymisestä. Miten teet valintoja, jos vaihtoehtoja on tasan yksi, olla lojaali kommunistiselle puolueelle?

* *

Kundera syntyi Brnossa, nykyisen Slovakian pääkaupungissa. Isä oli konservatorion rehtori ja pianisti, äiti syvästi sivistynyt kirjallisuuden ystävä.

Pojan opinnot Kaarlen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa vaihtuivat opintoihin Prahan Esittävien taiteiden akatemiassa ja sen elokuvakoulussa. Siitä tuli Kunderan luovuuden keidas.

Hän opiskeli ohjausta ja käsikirjoittamista. Mikä loistava yhdistelmä – ei suinkaan elokuvaohjaajan työhön, vaan kirjailijaksi!

Nuori Kundera uskoi kommunismiin ja oli myös puolueen jäsen 1948–1970.

Runoilijana aloittanut Kundera koetteli ideologisen panssarin joustamattomuutta jo esikoisromaanillaan Pila (1967). Kundera näytti, miten stalinismin ajan Tsekkoslovakiassa ihmis- ja rakkaussuhteet murtuivat muutamasta harkitsemattomasta lauseesta.

Totuudenpuhujalle kävi itselleen kalpaten. Kundera teokset kiellettiin ja professorin opetustyö loppui, kun kirjailija ei tunnustanut ”poliittisia virheitään”.

* *

Dokumentti antaa nykytsekkiläisille kirjallisuudentutkijoille ja kirjailijoille vapauden asettaa Kundera paikalleen.

Hän oli kuin etänä vaikuttanut, perheensä jättänyt isä, sanoo eräskin. Hän vaikutti kaikkeen, vaikkei ollut koskaan läsnä.

Kundera oli kielletty kirjailija Tsekkoslovakiassa aina vuoden 1989 samettivallankumoukseen asti.

Dokumentissa on raflaavia valokuvia ja koskettavia filminpätkiä ranskalaisille ihailijoilleen puhuvasta kirjailijasta, tähdestä, joka on ollut television kulttuuriohjelmien vakiovieras.

* *

Elämisen sietämätön keveys (1984) päätyi lopulta amerikkalaisen Philip Kaufmanin (1988) ohjattavaksi. Siitä oli kiinnostunut myös Milos Forman, mutta Forman halusi säilyttää suhteet silloisen Tsekin hallintoon ja luopui ideasta.

Kundera ei oikein innostunut Kaufmanin tavasta oikoa tunteissa ja historiassa polveilevaa tarinaa. Käsittelytapa oli hänen mielestään liian suoraviivainen.

Dokumentti jättää hämärään Kunderan viime vuosikymmenet. Onhan nestorilla tietysti ikääkin, aprillipäivänä jo 93 vuotta.

Mutta sitä mielenkiintoisempaa olisikin tietää, miten eroottisilla aiheillaan tunnetuksi tulleella Kunderalla ja Vera-vaimolla nyt menee.

Mutta koska Kundera on pidättäytynyt haastatteluista 2000-luvulla, toive on turha.

* *

Kunderan teoksissa on vahva filosofinen ote ja niiden nimiä on ollut kustannustoimittajien vaikea sietää ja kääntäjien kääntää. Pila (1967) on alkukielellä myös pikkupiru.

Ranskaksi Kundera siirtyi kirjoittamaan 1994 ilmestyneessä Kiireettömyydessä. Sitä seurasivat Identiteetti (1997) ja Tietämättömyys (2000).

Kahden maan välillä elävä ihminen voi luoda kaksi persoonaa. Kunderalle elämä Ranskassa vaati uuden identiteetin. On sanottu, että vain kirjoissaan kirjailija kertoo totuuden.

Kunderan opiskeluajoilta on edelleen selvittämättä tapaus vuodelta 1950, jossa Kundera olisi ilmiantanut Saksasta palanneen opiskelijan vakoojaksi.

Sen tarinan on verhotusti nähty siirtyneen myös kirjailijan tekstiin.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua