Kunnianhimoinen dokumenttisarja sodasta omilla leveysasteillamme – arviossa Vaietut arktiset sodat

Kuva: Regional Museum of Lapland, 720:1 / Yle

Ylen uuden historiasarjan Vaietut arktiset sodat (2022) ytimessä on toinen maailmansota ja suurvaltojen taistelu arktisten alueiden luonnonvaroista, kuten rautamalmista ja nikkelistä, eli siitä, mitä eritoten aseteollisuus tarvitsee. Sarja keskittyy kokonaan pohjoisen alueen tapahtumiin ja on jo senkin vuoksi yleiseurooppalaisia sotadokumentteja harvinaisempaa katseltavaa.

Sarjaa on ilmiselvästi tehty myös kansainväliseen levitykseen, sillä asiantuntijoita on ainakin Pohjoismaista, Venäjältä ja Britanniasta. Historiaa harrastavan ystäväni mukaan juuri tämä kuulostaa kiinnostavalta; kullakin Pohjoismaalla oli sodassa oma kohtalonsa ja sen jälkeen omat narratiivinsa siitä. Norja ja Tanska miehitettiin, Ruotsi onnistui pysyttelemään ulkopuolella, Suomi oli sodassa mukana.

Toisaalta asiantuntijoita tuntuu ajoittain olevan vähän liiankin kanssa, varsinkin kun jokainen saa kerralla sanoa harmittavan vähän.

Kuva: SA-kuva / NTRNZ media Oy / Yle

* *

Kerronta etenee kronologisessa järjestyksessä ja selkeästi, mutta vailla yllätyksiä. Ohjelmaa on ainakin kahden ensimmäisen jakson perusteella helppo seurata ja mielenkiinto säilyy. Kertojaäänenä Peter Franzén on loistava valinta; kokonaisuuden kannalta tälläkin on iso merkitys.

Liikkeelle sarja lähtee siitä, miten hajallaan Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja miksi Hitler pystyi nousemaan valtaan. Sen jälkeen keskitytään arktisiin alueisiin, ensimmäisenä Suomen talvisotaan, jota seurataan kansainvälisen median silmin: ”Näiden maailman kolkat kolunneiden miesten työ on meille ensiarvoisen tärkeää.” Isänmaallinen poljento sarjasta puuttuu.

Kuva: Arkiv i Nordland / Dag Skogheims Privatarkiv / NTRNZ media Oy / Yle

* *

En tiedä, miten hyvin sarjan nimi ”vaietuista” arktisista sodista pitää paikkansa ja miten paljon uutta sillä on antaa. Uskon joka tapauksessa, että hyvin ja huolellisesti tehdyllä sarjalla on paljon annettavaa sekä historiaa huonommin että paremmin tunteville.

Erityisen mielenkiintoisia ovat tänä päivänä eri puolilla Pohjoismaita tehtävät sotahistorialliset kenttätutkimukset. Ensimmäisessä osassa tutkitaan nykytekniikalla Raatteentien uhrien todellista määrää. Toisessa osassa etsitään muun muassa uponneita saksalaisia lentokoneita Hartvikvatnet-järveltä Narvikin ulkopuolella. Saksalaiset yrittivät paremman puutteessa käyttää järveä lentokenttänä sillä seurauksella, että osa koneista vajosi sen pohjaan.

Tämäkin sarja, kuten nykyään moni muukin, alkaa samalla tavalla: lyyrinen naisääni laulaa balladia ja kuvissa kulkee jotakin salaperäistä, mutta aiheeseen liittyvää. Jutta Irene Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun on kuitenkin helppo yhtyä: ”If you keep silence, we repeat the violence”.

Sodista ja väkivallasta pitää puhua, jotta ne eivät toistuisi. Toisessa maailmansodassa arvioidaan kuolleen jopa 70 miljoonaa ihmistä.

Leena Reikko

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua