Parasta juuri nyt (8.2.2022): Kaikki uusiksi, Shape of Despair, Riveria: On the Wall, yhdenvertaisuus

08.02.2022
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: Kansan Uutiset

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Pasi Huttunen on kuunnellut vasemmistolaista politiikkapodcastia ja hautajaisdoomia sekä käynyt taidenäyttelyssä.

1

Kansan Uutisten podcast Kaikki uusiksi on aivan erinomainen lisäys politiikkapodcastien skeneen. Aiemmin esimerkiksi Yle Kioskista tuttu Toivo Haimi on mahtava toimittaja ja juontaja. Podcast tarttuu ajankohtaisiin kysymyksiin ja vääntää ne riittävän, mutta ei liian rautalangasta. Kuulijalle ei tule tunne, että häntä pidetään urpona, mutta urpokin ymmärtää. Ja vaikka ote on selkeän vasemmistolainen, niin sitä ollaan niin avoimesti, että kuulijan on helppo halutessaan suodattaa ideologia pois.

Podcastissa on merkittävää myös se, että jaksot eivät ole liian pitkiä. Kun ne ovat lähempänä puolta tuntia kuin tuntia, on niiden kuunteluun helppo löytää aikaa.

2

Hautajaisdoomin merkkiteos, Shape of Despairin Alone in the Mist, (Season of Mist, 2016) on minimalistinen, painostavan hidas ja syvää melankoliaa pursuava kokonaisuus, jossa palaset ovat sattuneet juuri kohdalleen. Levy tehtiin joskus 1990-luvun lopulla, mutta pysyi pitkään vain skenen tiedossa. Vihdoin vuonna 2016 Alone in the Mist julkaistiin ja minäkin sen löysin.

Bändin muu tuotanto on monisävyisempää ja tyylillisesti vaihtelevampaa, mutta aivan erinomaista kamaa sekin. Bändiä palaa kuuntelemaan yllättävän usein.

3

Joensuussa Taidekeskus Ahjossa on vielä muutaman päivän ajan näytteillä Riverian Outokummun kuvataideopiskelijoiden näyttely On the Wall, joka ilahduttaa monipuolisuudellaan ja varsin suoraotteisella yhteiskunnallisuudellaan. Kansainvälistä politiikkaa, sukupuolijärjestelmää ja paljon muuta ruoditaan rakenteita ja perinteitä ravistelevalla otteella.

Opiskelijoiden työt ovat tuoreudessaan inspiroivia ja syntyy tunne, että kuvataideskene elää ja voi hyvin. Tässä luulossani pidättäydyn, koska en tunne skeneä enkä oikeasti tiedä sen nousu- tai laskujohteisuudesta.

4

”Turvallisen ja yhdenvertaisen ympäristön eteen tulee koko ajan tehdä töitä”, toteaa markkinointijohtaja Markku Pyykkönen Joensuun kaupungin kannanotossa. Kaupunki otti kiitettävän ripeästi kantaa Ylen jutun myötä heränneeseen keskusteluun kaupungin turvattomuudesta sateenkaariväelle.

Tilannetta voi sikäli verrata 1990-luvun skiniaikoihin, että ongelma on todellinen, mutta siihen myös reagoidaan poikkeuksellisen määrätietoisesti, jos kaupunki nyt toimii kuten sanoo. Erona skiniaikoihin on, että ilmiö ei ole mitenkään erityinen Joensuulle tai täällä vakavampi kuin muualla. Täällä kaupunki kuitenkin reagoi napakasti ja nopeasti. On lupa odottaa, että toimenpiteitäkin tulee ihan oikeasti.

5

On kunnollista ja oikein lätkäistä sarja katselupalveluun kausi kerrallaan. Nykyajassa on vaikea ymmärtää sitä, että sarjoja annostellaan palveluihin jakson verran viikossa. Onhan se tehty, eikä se vie ohjelma-aikaa mistään, vaikka sen lätkäisisi kerrallaan.

The Book of Boba Fett (Disney+) on esimerkki tästä sarjan kummallisesta säännöstelystä. Usein tulee katsottua pari jaksoa kerrallaan, koska koko sarjan helposti unohtaa tällä julkaisutahdilla, vaikka sarja sinänsä on ihan hyvä. Sen jaksot ovat niin lyhyitä, että sen katsoisi mielellään omaan tahtiin, ei jonkun korporaation jostain syistä määrittelemään tahtiin.

Pasi Huttunen
paspah [at] gmail.com
twitter ja insta: @paspah

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua