Kuva: SKS / Jorma Pouta / Lehtikuva

1

Ei tarvitse olla Tolkien-fani tai hurahtanut Taru sormusten herrasta -trilogiaan voidakseen nauttia kääntäjä Kersti Juvan kirjasta Tolkienin tulkkina – Tarina sormusten herran suomentamisesta (SKS, 2021). Riittää, että Juvan tarinointi kirjallisuuden kääntämisestä ylipäätään kiinnostaa.

Kirjassa Juva kertoo miten ja miksi juuri hänestä tuli 1970-luvun alkupuolella Tolkienin teosten suomentaja. Voin uskoa, että monin osin hänen kertomansa kääntäjäksi pääsemisestä pätee edelleen, etenkin sattuman suuri osuus.

Juvan kirjasta välittyy hänen ankara työmoraalinsa; hän ei säästellyt vaivojaan parhaan tuloksen saavuttamisessa. Juva tekee selväksi lähteiden saavuttamisen hankaluuden aikana ennen internetiä ja digitaalisia sanakirjoja. Juva kertoo käännöstyön hankaluuksista ymmärrettävästi: ”Hankalimpia olivat ehkä luonnon ja maisemien kuvaukset. Todellisista maisemista on mahdollista löytää kuvia, mutta Keski-Maa on kokonaan kuviteltu maailma.” Juvan tarinointi liikuskelee irtonaisesti elämäkerrallisuudesta kääntäjän ammattityön ja knoppien kuvauksiin.

2

Älykkään ja kuivakkaan huumorin ystäville tehty brittidekkari Nuori Morse (Endeavour) jatkaa kahdeksannella kaudellaan jatkaa suoraan siitä mihin sarjan edellinen kausi jäi: Venetsian-lomalla kohdatun ja suureksi uskotun rakkauden raunioilta töihin palaava päähenkilö tarttuu sanaristikoita useammin viskiin. Mutta Oxfordissa rikolliset eivät lepää eli Endeavour Morsella riittää töitä, sikäli kun hän niihin kykenee.

Mainiota sarjassa on, että se ei ole hukannut kiinnostavimpia sivuhenkilöitään, kuten Abigail Thaw’n esittämää Oxford Mail -sanomalehden toimittajaa Dorothea Frazilia sekä hienotunteisen myötätuntoista, sivistynyttä ja nopeaälyistä patologi Max DeBryniä (James Bradshaw).

Endeavourin kahdeksas kausi vilahtelee viittauksia sarjaa edeltäneeseen, 1980-luvulta 1990-luvulle pyörineeseen Komisario Morse -sarjaan.

Nuori Morse -sarjan kahdeksas kausi Yle Areenassa. Sarjan edeltävät kaudet 1–6 ovat nähtävissä maksullisessa Ruutu+-palvelussa.

3

Monenmoista tehneen näyttelijä Nicolas Cagen edellinen Suomeen nähtäväksi tullut rooli, Pig-elokuvan (lue arvio täältä) tryffelipossuaan etsiskelevä vaitonainen huippukokki Rob Feld, korostaa pienieleisyydellään Cagen taidokkuutta näyttelijänä. Juuri nyt, kun elokuvateatterit ovat kiinni, onkin hyvää aikaa kaivella esiin Cagen uran muistettavimpia elokuvarooleja.

Cagen harvoin nähtyihin osiin kuuluu cameo-esiintyminen hänen setänsä Francis Coppolan ohjaamassa elokuvassa Outsiders – kolmen jengi (1983).

Sivuosissa uurastettuaan Cage sai miespääosan hyväntahtoisena tomppelina Coen-veljesten Arizona Babyssa (1987).

Sen jälkeen työtahti muuttui. Esitettyään romanttisessa komediassa Kuuhullut (1987) lemmenkipeää leipuria, koitti nopeassa tahdissa rivi hyviä ja keskinkertaisia pääosia.

Cagen oudoimpiin kuuluu rooli David Lynchin Villi sydän -elokuvassa (1990). Siinä riitti näyteltävää: Lula-tyttöystäväänsä hullun lailla rakastunut Sailor päätyy nujakoimaan klubin lattialle Elvistä hoilaten ja speed metalin soidessa. Kummalliseksi touhu menee vasta, kun sukkahousun päähänsä vetäneet Willem Dafoe ja Nicolas Cage nähdään sohimassa toisiaan tuliaseilla.

Eivätkä Cagen legendaarisiksi arvioitavat roolit varmaankaan jää siihen, koska häneltä nähdään tänä vuonna elokuva The Unbearable Weight of Massive Talent. Siinä Nicolas Cage esittää Nick Cage -nimistä filmitähteä, jolle tarjotaan rahakeikkaa esiintymisestä oman superfaninsa, huumerikollisen miljardöörin syntymäpäivillä.

4

Vuonna 1994 perustettu Luz Y Norte on vanhaa, epookinmukaisilla soittimilla ja tyyleillä musiikkia esittävistä yhtyeistä omalaatuisimpia. Harpisti Andrew Lawrence-Kingin johtamaa yhtyettä kutsutaan toisinaan nimellä The Harp Consort.

Luz Y Norte levyttää harvakseltaan. Vanhan musiikin esittäjänä yhtyeen alaa ovat barokki-, renessanssi- ja keskiaikainen musiikki. Periodimusiikin esittäjänä Luz Y Norte välttelee puhdasoppisuuteen pyrkimistä, joten sen ohjelmistossa voi olla myös maailmanmusiikkia. Silti espanjalainen barokkimusiikki muodostaa yhtyeen ohjelmiston rungon.

Luz Y Norte soittaa pääasiassa musiikkia, joka on lähtöisin Espanjasta ja Etelä-Amerikasta. Yhtyeen musiikki onnistu kuulostamaan soinniltaan samanaikaisesti sekä nykyaikaiselta että jostain kaukaisuudesta, aikojen päästä kantautuvalta. Luz Y Norten ensilevy, 1600-luvun espanjalaista ja eteläamerikkalaista tanssimusiikkia sisältänyt albumi (1994) keräsi palkintoja ja klassisen musiikin listasijoituksia eri puolilta maailmaa.

5

Kulttuuridokumenteista innostavimpia ovat olleet brittiläisen historioitsijan, professori Simon Schaman tekemät tv-sarjat Juutalaisten tarina sekä Kulttuurien juurilla, joissa kerrottiin koko maailman kuvataiteen historia luolamaalauksista nykypäivään. Schaman sarjoissa hurmaavat tekijän mittaamaton oppineisuus ja hanakkuus löytää asioiden välisiä odottamattomiakin yhteyksiä. Schaman persoonaan kuuluva älyllinen huvittuneisuus tekee hänen tv-esseiksi kutsuttavista sarjoistaan miellyttävän mutkatonta katsottavaa.

Hänen viimeisimpänsä, Simon Schama ja romantiikan aika, kertoo miten 1800-luvun romantiikan vaikutus näkyy nykyajassa.

Schaman mukaan monet nykyihmisten käänteentekevän uusiksi uskomista asioista, kuten taiteen yhdistyminen yhteiskunnalliseen aktivismiin, kansallistunteen nostattamat intohimot hyvässä ja pahassa, pakkomielteinen keskittyminen itseen ja omaan psyykeen sekä rakkaus luontoon ja huoli planeetan tulevaisuudesta, ovat romantikkojen aikaansaannosta. ”Kahdensadan vuoden takaisen taiteilijasukupolven aikaansaannokset puhuttelevat meitä yhtä paljon kuin heidän omia aikalaisiaankin.”

Simon Schama ja romantiikan aika Yle Areenassa.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua