Kuvat: Terhi Sinikorpi / Osuuskumma
KIRJAT | Anne Leinonen hyödyntää Osuuskumman julkaisemassa scifi-novellien kokoelmassaan tulevaisuutta, mutta leikittelee myös muilla tasoilla.
”Pohdittavaakin jäi. Viimeinen novelli kertoo kadonneesta kirjailijasta. Vai kertooko se mielen hajoamisesta.”
ARVOSTELU
Anne Leinonen: Nokkion laulu
- Osuuskumma, 2021.
- 244 sivua.
Novelleissa jokainen sana on tärkeä. Niitä ei ole tuhlattavaksi. On maalattava lukijalle aika ja paikka. Kun kyseessä on scifin tyylilaji, on annettava vihjeitä uuden maailman säännöistä. Annettava lukijalle ilo ymmärtää miten uusi maailma liittyy tähän meidän maailmaamme. Mikä on sen moraali, mitkä ovat sen mahdollisuudet.
Siksi novellit ovat yksi lempiluettavistani. Hyvän novellin jälkeen pidän tauon ennen seuraavaa, sillä haluan hyvästellä edellisen hahmon ja sen maailman rauhassa.
Anne Leinosen Nokkion laulu -novellikokoelmassa (Osuuskumma, 2021) pidin montakin taukoa. Kirjan kymmenestä novellista muutama oli sellainen, että saatoin huolettomasti siirtyä seuraavaan ja vähän jopa hyppelin kappaleiden yli.
* *
Scifi-kirjailijaa eivät sido tämän maailman säännöt, vaikka tapahtumien juuret olisivatkin nykyisyydessä. Se antaa lukijalle ja kirjoittajalle vapauden tunteen. Leinonen selittää novellikokoelmansa Jälkisanoissa novelliensa syntyä. Esimerkiksi kirjan niminovellin Nokkion laulun hän teki kuvitellen millainen olisi sirkus tulevaisuuden tieteismaailmassa.
Syntyi sirkustanssija, joka on koottu hukkapaloista. Hän on köyhä, hylätty ja sitten löydetty. Tulevaisuuden maailmassa on ihmisen varaosia, joiden laatu riippuu kunkin varallisuudesta. Yksi varaosa oli erityisen arvokas ja niitä osia on harvoin tarjolla. Sille on paikka rinnassa, mutta sen pienen palasen mukana tulee taakka, jota kaikki eivät pysty kantamaan.
* *
Anne Leinonen juhlii novellikokoelmallaan 20-vuotista kirjailijan uraansa. Monet kirjan teksteistä on tilaustyönä tehty, mikä antaa niille oman viehätyksensä. Nokkion laulu syntyi Osuuskumman Sirkus-antologiaa varten. Neitsyt taas on kirjoitettu enkeliaiheiseen novellikokoelmaan.
Leinonen selittää Jälkisanoissa myös sanastoaan. Nokkio on vihje Pinocchiosta ja siten viittaus kasvamiseen ihmisenä. Hän hyödyntää myös Kalevalaa.
Onneksi kirjailija kertoo teemat vasta Jälkisanoissa. On kiinnostavaa tarkastella mitä kirjoittaja on pystynyt loihtimaan annetusta aiheesta, mutta vielä kiinnostavampaa on lukea tarinat sokkona ja saada niille kehykset vasta myöhemmin.
Sain ihan itse ymmärtää mikä oli Neitsyt-novellin polttava rakkaus ja mikä oli höyhen, jonka taika kului lopulta niin äkkiä. Tai että Unelma Pariisista -novellin kuplat eivät tulleetkaan Matrix-elokuvasta, vaan mielipidekuplista, joissa me elämme.
Pohdittavaakin jäi. Viimeinen novelli kertoo kadonneesta kirjailijasta.
Vai kertooko se mielen hajoamisesta.
Sari Passaro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.