Kylmän arvioiva katse ja pokerinaama ovat ammattipelurin (Oscar Isaac) työkaluja. Kuva: Schrader Productions / Heidi Hartwig
ELOKUVA | Käsikirjoittaja Paul Schrader tunnetaan Taksikuskin ja kolmen muun Scorsese-elokuvan käsikirjoittajana. Schrader on amerikkalaisen elokuvan filosofis-teologisten kysymysten raskaan sarjan ammattilainen.
”Schrader on ennenkin kirjoittanut elokuvia syvän vieraantuneisuuden vallassa olevista yötyöläisistä.”
ARVOSTELU
The Card Counter
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Paul Schrader
- Kuvaus: Alexander Dynan
- Pääosissa: Oscar Isaac, Tye Sheridan, Tiffany Haddish, Willem Dafoe
- Ensi-ilta: 26.11.2021
Ammattimaisesta korttipelurista kertova elokuva The Card Counter on tietenkin pintaansa enemmän. Oscar Isaacin esittämä William Tell kertoo viettäneensä kymmenen vuotta vankeudessa. Siellä hän on opetellut laskemaan kortteja, muun muassa blackjackia ja pokeria pelaamalla.
Hän on käyttänyt aikaansa myös lukemalla stoalaista elämänasennetta, mielenrauhaa ja itsetuntemusta arvostaneen Rooman keisarin Marcus Aureliuksen teosta Itselleni: keisarin mietteitä elämästä.
Teologia pilkottaa taustalla
Näin järeästi filosofiasta vauhtia hakevan hahmon kohdalla on vain luontevaa, että William Tell onkin vain rikostaustan takia otettu salanimi, kun hahmon oikea nimi William Tillich viittaa saksalais-amerikkalaiseen filosofi-teologi Paul Tillichiin, jonka nimen teologisia käsitteitä aiemminkin elokuvissaan kosketellut Schrader on elokuvansa päähenkilölle lainannut.
William Tell saa painajaismaisia muistumia menneisyydestään Abu Ghraibin vanginvartijana.
Elämä elinkautisena
Tell on Irakissa tekemistään rikoksista vankeusrangaistuksensa saanut ja suorittanut. Tärkeä osa elokuvan juonta on, että Tell joutui vankilaan, koska hän näkyi valokuvissa kiduttajana, mutta kidutusta johtanut henkilö, Willem Dafoen esittämä upseeri Gordo, ei joutunut. Abu Ghraib ja Yhdysvaltain harjoittama kidutus on vieläkin märkivä haava Amerikan omakuvassa.
Vankilasta päästyään Tell elää kiertelemällä amerikkalaisten kasinoiden korttipöytiä, nukkuu ankean persoonattomissa motelleissa. Hän elää kurinalaista elämää, ei ryypiskele, eikä munaile. Se tarkoittaa, että hän ei koskaan herätä huomiota voittamalla liian suuria summia tai liian usein.
Kuvatuille kasinoille on tyypillistä niissä vallitseva tyhjiön tuntu. Sisällä ollessa vuoden- tai vuorokauden ajasta ei ole haisuakaan.
Tehdyt synnit käyvät lähelle
Kerran Telliä lähestyy nainen, La Linda (Tiffany Haddish), joka ehdottaa, että Tell alkaisi pelata hänen pelureiden tallissaan. Bill harkitsee tarjousta kauan, mutta kun häntä lähestyy nuori mies Cirk (Tye Sheridan), menneisyys tulee taas lähelle. Cirkin isäkin on ollut Abu Ghraibissa.
Vankileiritakaumat on kuvattu perspektiiviä vääristävällä kalansilmälinssillä käyttäen raivoisasti heiluteltua käsivarakameraa, mikä tekee kuvista erityisen aggressiivisia.
Tellillä on selkäänsä tatuoituna kaksi aforismeilta kuulostavaa lausetta. ”Elämäni uskon sallimuksen haltuun ja sieluni armon” -lauseen voi nähdä viittaavan Schraderin aiempaan elokuvaan Light Sleeper (1992), jossa keski-ikäinen huumediileri John LeTour etsiskeli uutta mahdollisuutta elämälleen.
Tekijä pysyy omien teostensa linjassa
Schrader on kirjoittanut elokuvia syvän vieraantuneisuuden vallassa olevista yötyöläisistä aiemminkin. Muistettavimpia sellaisia hahmoja ovat Taksikuskin Travis Bickle (Robert De Niro) ja Light Sleeperin John LeTour (Willem Dafoe), joka työskenteli pääasiassa öisellä Manhattanilla. Schraderin itselleen kirjoittamassa elokuvassa American Gigolossa (1980) Julian Kay (Richard Gere) myy seksiä, mikä raastaa häntä itseään.
Edellä mainituissa elokuvissa miespäähenkilö yrittää harkitsemattomasti pelastaa itsetuhoista ihmistä. Saman kuvion voi nähdä myös The Card Counter -elokuvassa. Vuosi toisensa jälkeen Schrader on kertonut samaa tarinaa, mutta kerta kerralta vähän paremmin.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Matematiikkaneron huonompi päivä taittuu vertaiseen tutustumiseen elokuvassa Margueriten teoreema
ELOKUVA | Huippulahjakkaan matematiikanopiskelijan elämä ottaa yhdestä virheestä uuden suunnan kasvukertomuksessa Margueriten teoreema.
Rikosten ratkomista Britannian ensimmäisen naispoliisin johdolla – arviossa Wicked Little Letters
ELOKUVA | Thea Sharrockin ohjaama ensi-iltaelokuva pikkukaupungin elämästä 1920-luvulla on tosipohjainen tragikomedia.
Tie sydämeen ei käy vatsan kautta – arviossa Juliette Binochen tähdittämä ensi-iltaelokuva
ELOKUVA | Taide, rakkaus ja kokkaus kohtaavat Tran Anh Hungin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa kauniissa tarinassa parisuhteesta.
Animeperhe vakoilupuuhissa – arviossa Spy X Family Code: White
ELOKUVA | Perhedraamaa, vakoiluseikkailua ja huumoria yhdistelevä Spy X Family -tarinamaailma on noussut yhdeksi suositimmista mangakonsepteista.