John Travolta kuulee ääniä elokuvassa Blow Out – Viimeinen todistaja. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Janica Brander on katsonut elokuvia, lukenut Napoli-sarjaa ja syönyt sieniä.
1
Englantilainen elokuvaohjaaja Peter Greenaway on ensisijaisesti kuvataiteilija. Myös hänen elokuvansa ovat enemmänkin lumoavia kuvarunoelmia kuin juonellisia tarinoita. Kohtalokkaat numerot (1988) on maagisen kaunis ja outo musta komedia, jossa kolme sukulaisnaista alkaa tappaa kelvottomia aviomiehiään.
Naisten suhtautuminen murhaamiseen on kepeä. Heidän välinpitämätön asenteensa ja värejä pursuileva, Vermeerin maalauksia muistuttava kuvakieli luovat kontrastin, joka nyrjäyttää aivot. Kohtalokkaita numeroita on turha yrittää katsoa lineaarisen tarinana, jossa juonenkäänteillä ja hahmojen toiminnalla olisi loogiset motiivit. Kaada itsellesi lasillinen hyvää juotavaa, napsauta tietoinen ajattelu pois päältä ja anna alitajunnan nauttia.
Kohtalokkaat numerot on katsottavissa Yle Areenassa.
2
Rakastan 1970-luvun elokuvia. Niissä on verkkainen rytmi, hyvä musiikki ja upeita vaatteita. Dialogi on vapautunut Hayesin koodin korsetista, leikkaus ei ole vielä säksättävää, eivätkä erikoistehosteet kliinisiä. Brian de Palman Blow Out – Viimeinen todistaja (1981) on ehtaa 1970-lukua, vaikka julkaisuvuosi onkin 1981. Se on myös yksi John Travoltan parhaista elokuvista.
Travolta esittää halpiselokuvien äänimiestä, joka on eräänä iltana ulkona nauhoittamassa ääniefektejä. Kesken nauhoitusten hän todistaa auto-onnettomuuden, jonka äänet taltioituvat hänen nauhalleen. Äänitys paljastaa, että onnettomuus olikin murhayritys. Äänittäjä alkaa jahdata murhaajaa, joka jahtaa uusien uhrien lisäksi nyt myös äänittäjää.
Blow Out on myös 1960-luvun kulttiklassikon, Blow Up – Erään suudelman jälkeen (1967) löyhä sisarteos. Blow Upissa valokuvaaja nimittäin kuvaa vahingossa murhan.
Blow Out – Viimeinen todistaja on katsottavissa Yle Areenassa.
3
Virpi Suutarin Eedenistä pohjoiseen (2014) on upeimpia suomalaisia dokumentteja. Elokuva kertoo pintatasolla intohimoisista harrastajapuutarhureista. Esteetikoille ja luontoihmisille on tarjolla upeita kuvia ja taidokasta kameratyöskentelyä.
Syvätasolla Eedenistä pohjoiseen on tarina elämän kiertokulusta. Se on kuvaus rakkaudesta, kuolemasta, kylvämisestä ja luopumisesta. Sanoja on vähän, sanottavaa paljon. En analysoi enempää, koska se ei tee tälle teokselle oikeutta.
Eedenistä pohjoiseen on katsottavissa Yle Areenassa.
4
En ymmärtänyt pitkään aikaan, miksi italialaisen salanimi Elena Ferranten Napoli-kirjoista kohistaan. Luulin, että ne ovat dekkareita, enkä kaipaa enää yhtään traumatisoitunutta etsivää. Juhannuksena päädyin sattuman sanelemana lukemaan sarjan avaavaa Loistavaa ystävääni (2012), ja jäin välittömästi koukkuun.
Napoli-sarja alkaa sodanjälkeisistä vuosista. Se kuvaa Napolin köyhän työläiskorttelin lasten varttumista nuoriksi ja aikuisiksi. Sodan haavat eivät umpeudu vuosienkaan jälkeen, ja ikivanhat verisiteet ja koston kierteet imevät mukanaan aina uudet sukupolvet. Kyseessä on ennen kaikkea huolella rakennettu historiallinen kuvaus ja upea psykologinen draama, lähes trilleri. Jos pidät Donna Tarttista, pidät myös Ferrantesta.
5
Kyllä, minä olen juuri niitä raskaita ihmisiä, jotka esittelevät somessa kantarellejaan ja suppilovahveroitaan. Ostan tosin sieneni Tammelantorilta, josta löytää hyvällä tuurilla myös herkkutatteja sopuhintaan.
Sienet ovat poimittavissa metsistä.
Janica Brander
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (25.11.2024): Maaria Wirkkala, Antti Mikkola, Ida Ahtikivi, Satu Rämö, adventtiaika
Aila-Liisa Laurilan Parasta juuri nyt -listalla on kuvataidetta, kirjallisuutta, teatteria ja joulun odotusta.
Parasta juuri nyt (21.11.2024): Vaietut arktiset sodat, Pikku Kakkosen konsertti, Oro Jaska
Marja Mustakallio on katsellut Yle Areenaa ja viihtynyt pikkupoikien konserttiseuralaisena.