Maikki Erosen kertoo lukevansa paljon. Perinteisten kirjojen rinnalle ovat nousseet äänikirjat.
KIRJAT | Pasilan kirjaston kirjavarasto hohkaa nostalgiaa ja historiaa. Kirjojen joukossa on myös erikoisuuksia, ja useaa nimikettä voi olla hankala löytää muualta. Vierailimme kirjallisen sivistyksen keitaassa, keskellä Pasilan urbaaneja maisemia.
Miika Auvinen, teksti ja kuvat
Laskeudun hissillä Pasilan kirjastorakennuksen alakerroksiin. Oppaanani toimii Maikki Eronen, kirjastovirkailija, joka on ollut alalla yli 30 vuoden ajan.
Pasilan kirjaston kirjavarasto hohtaa mielessäni kirjallisuuden aarreaittana. Kun lainaan teoksen 100 vuoden takaisista tsaarinhovin juoruista tai Amurinmaalla seikkailleesta suomalaisesta kapteeni Fridolf Höökistä, Helmet-hakukone tarjoaa juuri kirjavaraston antimia. Kirjavarastosta löytyy faktaa ja fiktiota, runoutta ja proosaa.
Osa teoksista on aukirullattavissa hyllyissä.
Eronen mainitsee, että varastosta löytyy myös teoksia, joita ei löydä edes antikvariaateista.
– Pasilan kirjaston kirjavarasto tuo pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin sekä syvyyttä että leveyttä. Säilytämme täällä teoksia, jotka eivät mahdu kirjastoihin. Nimikkeitä on noin 250 000. Samasta aiheesta voi olla useita teoksia eri näkökulmista, yli sadan vuoden ajalta, Eronen kertoo.
Eronen kertoo, että hän itse saa eniten iloa vanhoista keitto- ja puutarhakirjoista, vanhoista lehdistä sekä taidekirjoista.
– Historiakin kiehtoo, ja esimerkiksi vanhemmat sisustuskirjat ovat hienoja siksi, että moni nykytrendi on ollut olemassa jo tuolloin.
Oppaani innostuu esitellessään joululehtiä: vuosikymmeniä sitten eri uskonnollisilla ja poliittisilla liikkeillä sekä muilla ryhmillä oli omat joulun ajan julkaisunsa. Vanhoja lehtiä on muutenkin saatavilla yli sadan vuoden ajalta, ja niissä vilisee eri aikakausille ominaisia trendejä. Kiinnostun itse 1900-luvun alun teosofisista Tietäjä-lehdistä ajalta, kun liike oli suosituimmillaan myös Suomessa.
Kirjavarasto tuntuu vierailijalle välillä sokkeloiselta, mutta kirjastovirkailija muistaa kolkat ulkoa.
Pasilan kirjavarastolla oli ennen epidemiaa kerran kuukaudessa avoimien ovien päivä, jolloin kirjojen valtakunnassa sai käydä kuin tavallisessa kirjastossa. Erosen toiveena olisi tilanteen parantuessa jatkaa perinnettä.
– Yleinen huomio vierailijoilta on kirjojen valtava määrä. Oli sitten kiinnostunut veneistä, lentokoneista tai käsitöistä, tosiharrastaja löytää täältä etsimänsä.
Kirjavarasto voi näyttäytyä ensivierailulla loputtomien hyllyrivien sokkelona.
Kaikki kirjat ja materiaalit ovat asiakkaiden saatavilla. Suurin osa teoksista on lainattavissa, mutta osa teoksista on käytettävissä vain lukusalissa: takahuoneen kätköissä on harvinaisempia ensipainoksia, kirjailijoiden signeeraamia kappaleita ja vanhuuden haperoittamia teoksia. Eronen kaivaa hyllystä esimerkiksi teoksen, jonka sivuilla on Nobel-runoilija Joseph Brodskyn nimikirjoitus.
– Idea ei kuitenkaan ole harvinaisuuksien panttaaminen, vaan saattaa ihmiset ja kirjat yhteen, Eronen tokaisee.
Moni asiakas hakee kirjavarastolta nostalgiaa ja etsii esimerkiksi oman lapsuutensa nuorten kirjoja.
Kokoelmissa on kirjoja enimmäkseen suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös muilla eri kielillä. Varastossa on myös jonkin verran vanhempaa tekniikkaa, kuten VHS- ja C-kasetteja. Vastaava musiikkiaineistojen varasto sijaitsee Vantaan Tikkurilassa.
Varasto palvelee asiakkaita kuutena päivänä viikossa, ja siellä työskentelee kolme ihmistä. Teoksia voi joko varata omaan lähikirjastoonsa tai noutaa Pasilan kirjaston virkailijoilta.
– Korona-aika näkyi varastollamme suurempina lainausmäärinä. Ihmiset ovat käyttäneet enemmän varaussysteemiä ja löytäneet teoksia, joihin ei välttämättä muuten törmäisi, Eronen kertoo.
Varastolta löytyvät myös Suomen eduskunnan valtiopäivien pöytäkirjat.
Kirjallisuuden tarjoamisen lisäksi varaston työntekijät tekevät tietopalvelua. Asiakas voi kysyä esimerkiksi isovanhempiensa osoitteesta, varastolta kun löytyy vanhoja osoite- ja puhelinluetteloita. Asiakkaat kysyvät paljon myös runoja – sitä, kuinka tietyn kirjailijan runot menivätkään.
Vierailija saa varastosta varmasti paljon irti: paikka on visuaalisesti hieno ja sieltä löytyy kuriositeetteja joka lähtöön.
– On ihmeellistä kuinka paljon pienellä suomen kielellä on kustannettu kirjoja ja tehty lehtiä. Tämä on hatun noston paikka.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
