Kuvat: Eveliina Laurila / Minerva
KIRJAT | Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia -tietokirjasta huokuu kirjoittajan kunnioitus maan kansalaisten kestävyyttä kohtaan. Myrbergiä tuskin Pohjois-Koreaan tämän teoksen jälkeen enää päästetään.
”Teos maalailee myös tulevaisuuden kuvia siitä, mitä tapahtuisi Koreoiden yhdistyessä. Siihen verrattuna Saksojen yhdistyminen oli lasten leikkiä.”
ARVOSTELU
Kai Myrberg: Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia
- Minerva, 2021.
- 440 sivua.
- Lukija: Jukka Peltola.
Pohjois-Korean tapaisesta, hyvin suljetusta maasta ulkopuolisten kirjoittamissa kirjoissa on vaara, että luettuaan yhden on lukenut kaikki. Kirjailijat ovat olleet reissullaan tarkkaan valvovan silmän alla, vierailukohteet ovat pitkälti samoja kaikille, kansalaisten kanssa ei pääse kosketuksiin omin nokkineen ja jos pääsisikin, ihmiset pelkäisivät puhua. Omia arkielämän kokemuksia maasta ei pääse hankkimaan, ei kokemaan jokapäiväistä elämää eikä tutustumaan ihmisiin oikeasti.
Yleensä näissä teoksissa kuvaillaan maan absurdiutta, valtionterroria, johtajakulttia ja kansan kärsimyksiä. Ne saattavat olla kuin piipahdus menneiden aikojen sirkukseen, jossa esitellään luonnonoikkuja; lukija tuntee tirkistelevänsä jotain todella, todella ikävää ja häntä nolostuttaa, koska vain jatkaa tirkistelyään.
Kirja kunnioittaa korealaisia
Kai Myrbergin Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia -tietokirja (Minerva, 2021) on paikoitellen juuri tällainen, mutta ei sitten kuitenkaan. Kirjasta huokuu koko ajan kunnioitus Pohjois-Korean kansalaisia kohtaan tavalla, joka ei ole sääliä, vaan ihailua heidän kestävyydestään.
Se on myös perusteellinen ja hyvin lukijaystävälliseksi rakennettu ja ihailtavan sujuvasti kirjoitettu tietokirja Pohjois-Koreasta jokaiselle, jota Korean niemimaa yhtään kiinnostaa.
Teos on jaettu näytöksiin ja kohtauksiin, joiden alla ovat selkeästi nimetyt kappaleet. Tekstissä liikutaan sujuvasti aikakausien välillä. Vähitellen syntyy varsin kattava kuva siitä, miten Pohjois-Korean tapainen maa on syntynyt ja miten se edelleen voi olla olemassa.
Mutta luultavasti kovin kauaa kansaa ei enää voida pitää pimennossa ja piilossa ulkomaailmalta; internetmaailma uhkaa Kim Jong-unin yksinvaltiutta ja Pohjois-Korea kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Teos maalailee myös tulevaisuuden kuvia siitä, mitä tapahtuisi Koreoiden yhdistyessä. Siihen verrattuna Saksojen yhdistyminen oli lasten leikkiä.
Virallisia totuuksia
Lukijalle kirja on myös vaikea. Mitä pidemmälle pääsen, sitä enemmän Kim Il-sungin aikoinaan luoma järjestelmä kuvottaa ja sitä kiukkuisemmaksi tulen. Joskus toisessa ajassa saatettiin olla tietämättömiä kaukana maailmalla tapahtuvista kauheuksista, mutta Pohjois-Koreassa Kim Il-sung, Kim Jong-il ja Kim Jong-un ovat saaneet terrorisoida omiaan kaikessa rauhassa vuosikymmeniä ilman, että siihen on puututtu. Kauheuksista on todella kyse; käsittämättömästä julmuudesta.
Teoksen viattominta, joskin hulluinta kertomaa lienevät viralliset totuudet johtajien urotöistä. Valtion perustaja Kim Il-sung oli loistava soturi ja nousi joka aamu kello kolme palvelemaan kansaansa. Propagandakoneiston mukaan pojasta polvet vain paranevat: Kim Jong-il käveli jo kolmen viikon ikäisenä ja puhui kaksikuukautisena. Nykyinen johtaja Kim Jong-un osasi ampua jo kolmen vuoden iässä ja osui sadan metrin päässä olevaan maaliin ja voitti 9-vuotiaana ”Euroopan pikaveneilymestari-kilpailun” hallitessaan suvereenisti 200 kilometriä tunnissa huristavaa pikavenettä. Lisäksi hänellä on täydellinen sävelkorva.
Teoksen lopussa on kattava lista Pohjois-Koreaa käsittelevää kirjallisuutta sekä henkilöhakemisto sivuviitteineen. Teokseni nimi Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia on huolellisesti mietitty herättämään uteliaisuutta ja alentamaan kynnystä tarttua tietokirjaan. Ja se kyllä kannattaa!
Kai Myrberg on kirjoittanut useita tietokirjoja. Vuonna 2020 hän sai yhdessä Matti Leppärannan kanssa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon tietokirjasta Itämeri ja ihminen (Tammi, 2019). Pohjois-Koreasta hän on ollut kiinnostunut yli 20 vuotta.
Mutta Myrbergiä tuskin Pohjois-Koreaan tämän teoksen jälkeen enää päästetään.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.