Työväenmuseo Werstaassa kuultava näyttely Muutoksen äänet on osa kansainvälistä äänimaisemien tallentamisprojektia. Miltä kuulostikaan Lada 1200L:n kyydissä?
Antti Lähde
Museoiden toiminta voi toisinaan näyttää maallikon silmään hölmöltä. Miksi tuokin tuiki tavallinen arjen käyttöesine kököttää vitriinissä kuin arvokaskin taideteos? Sellainenhan on joka kodissa!
Työväenmuseo Werstaan erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen tietää kuitenkin paremmin.
– Kokemus museomaailmasta osoittaa, että kaikkein vaikeimmin tavoitettavissa ovat ne menneisyyden asiat, jotka olivat kaikkein tavallisimpia ja joihin ei siksi kiinnitetty mitään huomiota. Vain aika näyttää, onnistummeko saamaan omasta ajastamme talteen sen oleellisimman, hän sanoo.
Kansainvälinen Sounds of Changes -hanke yrittää tallentaa jälkipolville jotain vielä paljon katoavaisempaa: ääniä, jotka kertovat muuttuvasta maailmasta.
Tampereen Työväenmuseo Werstaassa on mahdollisuus tutustua äänien kautta ”kasvukeskusten ulkopuolella elettävään arkeen ja tapahtumiin”. Pieneen Komuutti-tilaan rakennettu ääni-installaatio Muutoksen äänet vie kuulijan 34 minuutin matkalle äänimaisemasta toiseen.
Enää ei faksi laula eikä matriisi surise
Äänimaiseman muuttuuminen on hidasta mutta varmaa. Siinä tapahtuvat muutokset eivät ole muusta maailmasta erillisiä vaan heijastelevat aina yhteiskunnallista ja teknologista kehitystä.
– Ääniympäristömme muuttuu jatkuvasti ja on siksi uhanalainen. Esimerkiksi toimistoympäristöissä aikaisemmin varsin äänekäät faksit, modeemit ja matriisikirjoitimet ovat jääneet pois, samoin kuin pöytätietokoneet ja pöytäpuhelimet. Omanlaisiaan kehityskulkuja on myös maaseudulla, jossa tehomaatalous ja koneellinen metsänhoito ovat kasvattaneet koneiden kokoa ja samalla lisänneet ääntä, Kestinen kertoo.
– Tietyt äänet kuuluvat aina omaan aikaansa. Onkin mielenkiintoista havainnoida, miten äänimaisema tulee esimerkiksi Tampereella muuttumaan toisaalta raitiovaunuliikenteen ja toisaalta sähköautojen yleistymisen vuoksi.
Miltä kuulostaa ”festarijuna Ilosaarirockiin”?
Sounds of Changes -sivustolta voi tätä kirjoittaessa kuunnella 1 229 ääntä. Ääniä voi hakea vuosikymmenen tai kategorian mukaan. Vanhimmat äänistä ovat vievät 1800-luvun alkuun, kategorioiden kirjo ulottuu rautateistä kalastukseen ja kotiympäristöön.
Werstas-hakusanalla löytyy 255 ääntä: suolahtelaisen kerrostalon pihakiveyksen puhdistamista painepesurilla, juhlahumua Turun torilla, rullalautailijoita Joensuussa, sepän työskentelyä Möhkön Ruukilla, Lotinankoskea lähestyvä ukkosrintama…
– Mietimme yhdessä, minkälaisia ääniä tarvitsisimme oman kokoelmakeruumme tueksi, millaiset äänet ovat tyypillisiä Suomessa ja mitkä kohteet olisivat muuten vain kiinnostavia, Werstaan kokoelmapäällikkö Leena Ahonen kertoo.
– On käynyt myös niin, että olemme vain sattuneet paikkaan, jossa kuuluu jotain mielenkiintoista. Esimerkiksi väestöhälyttimen ääni tallentui ensin häiriönä toiseen nauhoitukseen. Sitten totesimme, että sehän kannattaa tallentaa omana äänenään.
”Nauhuri ja videokamera kulkevat aina mukana”
Nauhoituksen toteuttaminen on usein teknisesti vaativaa ja eikä aina kovin yksinkertaista järjestää.
– Varsinkin teollisuuden äänien tallentamisessa on aika tavalla vaivaa, sillä toimiva tehdas ei välttämättä ihastu, jos museoihmiset haluavat päästä sisään, Kimmo Kestinen kertoo.
– Dokumentointitilanteissa on tavallisesti mukana useampi ihminen: äänitallentimen käyttäjä, videokuvaaja, valokuvaaja ja muistiinpanojen tekijä. Toisaalta jos olen törmännyt mielenkiintoiseen ääneen, olen hoitanut nauhoituksen kokonaan yksin. Tämän takia nauhuri ja videokamera kulkevat aina mukana.
Myös Lada 1200L -henkilöautolla on oma, tunnistettava äänensä.
Työväenmuseo Werstaan lisäksi Sounds of Changes -hankkeessa ovat mukana ilmailumuseo Flygvapenmuseum Ruotsin Linköpingistä, kuntatekniikan museo Muzeum Inżynierii Miejskiej Puolan Krakovasta, teollisuusmuseo LWL-Industriemuseum Saksan Dortmundista, työn museo Arbetets Museum Ruotsin Norrköpingistä sekä Sloveniassa, lähellä Ljubljanaa sijaitseva Technical Museum of Slovenia.
Tavoitteena on rikkoa syyskuuhun loppuun mennessä 1 400 äänen raja, se on hanketta rahoittavalle Creative Europelle luvattu. Mitä äänipankille sen jälkeen tapahtuu, se on vielä auki.
– On puhuttu sen avaamisesta avoimemmaksi. Mutta täysin vapaana äänipankki voisi heikentyä, Kimmo Kestinen sanoo.
– Tällä hetkellä äänipankkiin voivat lisätä materiaalia vain projektiin osallistuvat museot, jotka ovat sitoutuneet tekemään äänitykset tietyn laatutason mukaisesti ja kirjaamaan äänistä teknisten yksityiskohtien lisäksi tarkat sisältötiedot.
Löytääkö museomaailma äänen?
Vaikka äänimaisemat ja äänet ylipäätään ovat täysin keskeinen osa kulttuurista ympäristöä, niille ei ole ollut juurikaan sijaa museomaailmassa. Erilaiset koulutukset ovatkin olleet merkittävässä roolissa Sounds of Changes -hankkeessa.
– Olemme tehneet yhteistyötä varsinkin Voionmaa-opiston kanssa. Koulutustilaisuuksia olemme järjestäneet Tampereen lisäksi esimerkiksi Porissa ja puhuneet hankkeesta eri yhteyksissä, muun muassa Sloveniassa ja museologian seminaarissa Jyväskylässä.
Muutoksen äänet – Sounds of Changes Työväenmuseo Werstaan Komuutti-tilassa 25.8.2019 asti. Aukioloajat ti–su klo 11–18. Vapaa pääsy
Suosikkiäänet
Kimmo Kestisen valinta
”Jokainen ääni on yksilöllinen ja suosikkia on vaikea valita, mutta mielenkiintoisin äänityskokemus taisi olla Hervannassa, jossa olimme poliisikoulun yhteydessä sijaitsevassa kulissikaupungissa nauhoittamassa poliisiautoa. Tällä keikalla toimin videokuvajaana ja yritin pitää kameran käsivaralla mahdollisimman vakaana, kun teimm pillit ulvoen jyrkkiä käännöksiä pelkästään poliiseja vilisevässä kaupungissa.”
Leena Ahosen valinta
”Minä valitsen suosikikseni tämän aikakauden yhteiskunnallista tilannetta kuvaavan aktiivimallin vastaisen mielenosoituksen, jossa tuhannet ihmiset buuasivat Senaatintorilla.” (Kuuntele täältä.)
