Samuli Edelmann kokee syvää yhteyttä romanikulttuuriin ja on yhteistyöllään Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen kanssa auttanut murtamaan ennakkoluuloja. Yhteistyötä on takana yli kymmenen vuotta ja pian saadaan kuulla myös uutta musiikkia.
– Shalom Aleichem kundien vetämänä. Se kolahti. Meillä oli yhteinen manageri, joten siitä sitten linkityimme. Aloimme tehdä yhdessä Viattomien lasten päivän hyväntekeväisyyskonsertteja kerran vuodessa, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann muistelee yli kymmenen vuoden takaisia yhteistyönsä alkumetrejä Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen kanssa.
Kiinnostus romanikulttuuriin oli Edelmannilla herännyt kyllä jo paljon aiemminkin. Nuorena poikana hän seurasi isänsä Toni Edelmannin työtä mustalaisista kertovan näytelmän parissa ja pääsi myös itse esiintymään teatterin kesänäytelmään.
– Koen hengenheimolaisuutta romanien kanssa. Ehkä siksi, että olen itse tämmöinen kulkuri ja kotini on paljolti maantiellä, yksi Suomen myydyimmistä miesartisteista pohtii.
Hän kertoo tunnistavansa itsessään paljon sitä tummaa kaihoa ja melankoliaa, joka on leimallista romanimusiikille. Suurten tunteiden tulkkina tunnettu artisti vaikuttaa syttyvän myös romanimusiikin tunteenpalosta.
– Kun ajobiisit lähtevät soimaan, kukaan ei vedä kitaraa niin kuin nämä kaverit. Silloin mennään lujaa.
Haavat tihkuvat musiikkiin
Alun perin suomalaiseen romanimusiikkiin kitarat tai muutkaan instrumentit eivät kuitenkaan kuuluneet. Eikä laulujen sanoituksiin tarinat kiehtovasta ja jännittävästä kulkurielämästä. Rakkaus kylläkin, varsinkin saavuttamaton, samoin kaipuu, suru, yksinäisyys ja muut syvät tunteet. Lauluihin ammennettiin vaikutteita muun muassa vanhoista suomalaisista kansanlauluista.
– Meillä on Suomessa sellainen oma kategoriansa kuin Kaaleen laulut. Niitä lauletaan vain suvun ja perheen kesken. Alun perin ilman minkäänlaista säestystä, mutta kun kitara tuli Suomeenkin, alettiin ottaa instrumenttejakin mukaan, Orkestra Suora Lähetyksen kärkimies Mertsi Lindgren kertoo.
Kerrotaan, että romanien pako alkusijoiltaan Intian luoteisosista ja vaellus ympäri maailman eri kolkkia saattoi alkaa siitä, kun taitavina luutunsoittajina tunnetut romanit otettiin persialaiseen ruhtinashoviin viihdyttäjäorjiksi. Romanit ovatkin kautta aikojen olleet tunnettuja lahjakkaina muusikkoina ja viihdyttäjinä, toki myös taitavina käsityöläisinä, ennustajina, sotilaina ja hevosenhoitajina.
VIDEO: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys esiintyivät Urheilugaalassa tammikuussa 2019.
Tavat, joilla romanit elantonsa hankkivat, vaativat usein tien päällä olemista, ja lopulta teollistuminen nakersi toimeentuloa perinteisistä elinkeinoista. Yhteiskunnan ulkokehällä elämisen, köyhyyden, juurettomuuden ja ulkopuolisuuden haavat tihkuivat musiikkiin, ja musiikki oli keino käsitellä raastaviakin tunteita.
Useimmissa romanikodeissa lapset kasvoivat musiikkiin aivan pienestä pitäen, ja moni laittaa edelleenkin yhtäläisyysmerkin romanin ja hyvän laulutaidon välille.
– Kyllä se näin on, ja oma äitivainaakin oli laulaja, Mertsi Lindgren vahvistaa.
Eri puolilla maailmaa elävien romanien musiikki kuulostaa kussakin paikassa omanlaiseltaan, sillä paikalliset perinteet ja vaikutteet ovat lyöneet musiikkiin leimansa. Espanjalainen flamenco kitaroineen ja tulisine rytmeineen on aivan eri maailmasta kuin perinteinen suomalainen mustalaismusiikki. Yhteisiäkin piirteitä löytyy: suurten tunteiden lisäksi esimerkiksi joustava rytmin käsittely, itämaiset sävyt ja laulun vibrato. Orkestra Suora Lähetys ammentaa musiikkiinsa aineksia tästä kaikesta.
– Minulle romanimusiikki voi tarkoittaa tapaa säveltää tai käsitellä instrumentteja, mutta se voi myös olla rytmi tai yhtä hyvin lauluteksti, Lindgren sanoo.
Aina eivät ovet vieläkään aukene
Orkestra Suora Lähetys perustettiin vuonna 2002. Yhtye aloitti gospelilla, siirtyi iskelmään ja on nyt löytänyt omimman tyylinsä romani- ja maailmanmusiikista. Yhdeksänhenkiseksi kasvaneen ja kolme levyä tehneen yhtyeen keulahahmoihin kuuluvat Mertsi Lindgrenin lisäksi Dimitri Grönfors ja Timi Järvivuori. Yhtyeen muut muusikot ovat Matti Pitkänen, Antti Kivimäki, Valtteri Bruun, Jari Kokkinen, Ricardo Padilla ja Tomi Saikkonen.
Mertsi Lindgren kertoo, että vaikka mustalaismusiikki on yhtyeen ytimessä, tavoitteena on tehdä musiikkia, joka ei kategorisoi. Ja vaikka ensisijainen tavoite on koskettaa ihmisiä musiikin kautta – musiikkihan on soivia tunteita – bonuksena saa toivon mukaan rikkoa ennakkoluuloja ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin.
– Mielestäni maailma on ihmeellinen ja erilaisuus on rikkaus. Meillä jokaisella on oppimista siinä. Jos mietitään esimerkiksi Suomen romaneja, niin olemme olleet noin 500 vuotta Suomessa ja taistelleet Suomen sodissa. Olemme suomalaisia, ja ihan yhtä juroja tai iloisia me olemme kuin muutkin täällä. Tykkäämme lenkkimakkarasta ja saunomisesta, hän naurahtaa.
– Suomi on hyvä maa siinä mielessä, että olemme kuitenkin voineet säilyttää oman kulttuurimme. Missään muualla maailmassa romaneilla ei ole tällaista kulttuuria kuin meillä Suomessa, jossa kulttuurikonventiot ovat säilyneet näin vahvoina pukeutumisesta lähtien.
Lindgren on työskennellyt Taiteen edistämiskeskuksessa kulttuurisen monimuotoisuuden läänintaiteilijana noin neljä vuotta ja on sinä aikana päässyt myös työnsä kautta murtamaan ennakkoluuloja.
Työtä asenteiden muokkaamiseksi onkin vielä tehtävänä. Aina ovet keikkapaikoille eivät ole romaniyhtyeelle 2000-luvullakaan auenneet. Lindgren ei kuitenkaan halua avautua asiasta sen syvemmin, vaan toteaa, että asiat alkoivat kulkea parempaan suuntaan, kun Samuli Edelmann tuli mukaan kuvioon.
Kaikki perustuu ystävyyteen
Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen yhteistyö Samuli Edelmannin kanssa on vuosien mittaan tiivistynyt. Pari vuotta sitten Edelmannin 50-vuotispäivien kunniaksi syntyi levy, Käteni, ja sen tiimoilta kokoonpano lähti yhteiselle kiertueelle. Sen jälkeen yhteistyö on ollut jatkuvaa ja pitänyt sisällään muun muassa jouluisia konsertteja kirkoissa.
Nyt työn alla on Orkestra Suora Lähetyksen uusi levy. Myös Edelmannin tulevalla soololevyllä tullaan kuulemaan romanisointuja ja -rytmejä. Yhteinen ääni on löytynyt ja soi hyvin.
– Musiikkimme kruunuina ovat sielukas soitto ja stemmalaulu, ja Samulin ääni istuu meidän pakettiin tosi hienosti. Se on aika harvinaista. Olemme testanneet laulamista muidenkin artistien kanssa, eikä koskaan ole toiminut näin hyvin yhteen, Mertsi Lindgren sanoo.
KUUNTELE: Käteni-albumi (2018).
Eikä kyse ole pelkästään äänten yhteensopivuudesta, vaan vähintään yhtä paljon kemioista. Lindgrenin mukaan Edelmannin ja Orkestra Suora Lähetyksen yhteistyö on kuin oppikirjaesimerkki kulttuurisen monimuotoisuuden ytimestä eli siitä, ettei itselle vierasta kulttuuria vain ihmeteltäisi, vaan kunnioitettaisiin ja jopa katsottaisiin ihailevasti.
Ja pienin naljailukin taitaa kuulua asiaan: herrasmiehen habitusta ryhdikkäästi kantava Lindgren naureskelee ostavansa Edelmannille keikkapaidat, jotta artisti ei tulisi lavalle, no, ei niin tyylikkäänä.
– Meillä kaikki perustuu ystävyyteen. Emme ole tekemisissä vain lavalla, vaan olemme yhteyksissä hyvin tiiviisti lavan ulkopuolellakin, Lindgren toteaa.
– Ja onhan Samuli Suomen valkohiuksisin mustalainen, Dimitri Grönfors huikkaa perään Edelmannin tummana soljuva nauru kaikunaan.
* *
Haluatko tietää lisää romanimusiikista?
Kari Huttusen vuonna 1971 toimittama radiosarja Kaalengo Jambiba! pureutuu romanimusiikin vaiheisiin 1000-luvun Intiasta 1970-luvun Suomeen. Kuuntele sarjaa täältä.
Mertsi Lindgrenin Youtube-kanavan löydät täältä.
