1

Nytpä riittää juhlittavaa tänä keväänä tamperelaisessa teatterielämässä. Mari Turunen täyttää puoli vuosisataa (eipä uskoisi) ja tulee tehneeksi näyttämötaidetyötään neljännesvuosisadan ajan (kyllä uskoisi). Varsinainen juhlahappening on Piinan esitys Frenckellillä 23. helmikuuta.

Rauli Jokelin puolestaan on painanut teatterihommia jo 45 vuotta. Hänelle tulee samoihin aikoihin täyteen 70 vuotta ihmiselämää.

Päätelmä siis on, että teatteriammattilaisen ura alkaa tyypillisesti 25 vuoden iässä.

Raulin juhlanäytös on Kakkua kerrakseen -farssi Tampereen Komediateatterissa 21. maaliskuuta.

2

Museoissa käyminen on selvästi kasvattanut suosiotaan. Ja mikä hienointa, nyt on kävijällä mahdollisuus myös tukea museotoimintaa oikein kunnolla. Se tapahtuu maksamalla normi pääsymaksu vierailusta.

Monet museot ovat nimittäin nostaneet yksittäisten kertakäyntien hintaa roimastikin ylöspäin. Syy siihen on museokortin suosion kasvu. Museokorttikävijöistä museot näet saavat Museoliiton omistamalta järjestelmältä sen perusteella, mikä on kertalipun hinta.

Arvio on, että vain noin joka kymmenen museokävijä maksaa nykyään käynnistään tavallisen kertalipun hinnan. Muut tulevat 69 euroa vuodessa maksavalla museokortilla tai joillain alennushintaisilla lipuilla.

Vakavasti puhuen: museoyhteisön olisi pikaisesti käytävä avoimet keskustelut siitä, miten korttijärjestelmää kehitetään. On iso sääli, jos erinomainen innovaatio karahtaa kiville museoiden keskinäisen hyväksikäyttökisailun takia. Niin käy ainakin siinä tapauksessa, että museoiden ”saalistushinnoittelu” (Työväenmuseo Werstaan Kalle Kallio Ylellä 22.1.2020) pakottaa nostamaan museokortin hintaa turhan nopeasti niin korkealle, ettei se enää kuluttajia houkuta.

3

Museokortilla tai muulla maksutavalla voi Tampereella nyt tutustua vaikkapa Sara Hildénillä perjantaina auenneeseen Still Still Life -näyttelyyn. Se esittelee katsojille asetelmia.

Kuvataiteeseen perehtymättömälle suurimat wau-efektit tuottavat muutamat seinillä olevat teokset, joista tulee niin kolmiulotteinen vaikutelma, että tekee mieli tilata optikkokäynti heti seuraavalle päivälle.

Äkkiseltään asetelma jo käsitteenä kuulostaa tylsältä, mutta asetelma voi olla jopa yhteiskunnallisesti kantaa ottava tapa tehdä kuvataidetta. Siitä vaan seisovaa kuvaa ja pysähtynyttä hetkeä tuijottamaan.

4

Sosiaalisen median Susikoira Roi -vitsit ovat jo vuosia olleet suoranainen käsite. Yksi ahkera roiskuttaja on ollut kirjailija Jaakko Yli-Juonikas.

Mutta aika aikaansa kutakin. Yli-Juonikas on kehittänyt roiskaisujen rinnalle kulttuurituotteen nimeltä mollevitsit. Erityinen kiitos tekijälle menee siitä, että hän on rakentanut uuden genrensä pirkanmaalaisen legendan, Vesilahdessa asuneen elokuvataiteilija Rauni Mollbergin ympärille. Tässä tuoreehko esimerkki Yli-Juonikkaan Twitter-tililtä:

”Jerker A. Eriksson tärveli Rauni Mollbergin susiturkin purukumilla. Pesulalaskun Mollberg lähetti VET:lle. Elokuvasensorit juorusivat: ’Kulut puljaa tarkastamolle kun pesee taljaa purkasta Molle’.”

5

Perussuomalaiset, maamme tämän hetken selvästi suosituin puolue, julkisti viime viikolla media- ja kulttuuripoliittisen ohjelmansa. Se tiivistyy melko lailla ajatukseen, että kulttuuri ei saa olla monikulttuurista. Ja että ”ylpeästi laulettavat enkeli taivaat ja suvivirret” pysyvät kunniassa.

Mielenkiintoista on, että ohjelmasta on omistettu suhteellisen näkyvä osa ”kakkakulttuurin” torjumiseen. Paperin kirjoittaja toteaa, että ”emme kaipaa enempää suuresti tuettua eliittikulttuuria oopperoineen, mutta emme myöskään sen vastakohtaa, kakkakulttuuria”.

Linjaus lienee saanut inspiraationsa siitä, että Koneen säätiö myönsi 23 000 euron vuonna 2017 ja seuraavana vuonna 200 000 euron apurahan kahdelle taiteilijalle, joiden tarkoitus on toteuttaa puhtaan veden pulaa käsittelevä taideprojekti keskittyen siihen, mitä tapahtuu syömisen jälkeen. Tähänhän liittyy kiinteästi ulostaminen ja ulosteen huuhtominen viemäriin samalla vedellä, jota käytämme juomiseen.

”Jokainen tehköön omilla euroillaan mitä tahtoo, mutta valtion hallinnoimia kansalaisten verorahoja ei suoraan eikä epäsuoraan pidä tällaisiin projekteihin panna”, ohjelmassa todetaan. Lisäys on tarpeellinen, sillä Koneen säätiö on yksityinen toimija. Apuraha ei ole valtion rahaa.

Kun persut nousevat lopullisesti valtaan, on allekirjoittanut valmis näihin talkoisiin ja ottamaan vastaan vaikkapa kakkakulttuurin kitkemisestä vastaavan ylitarkastajan viran ministeriössä. Tehtävälistan kärkeen voitaisiin nostaa vaikkapa kaiken ulostamiseen liittyvän sisällön poistaminen suomifilmeistä, kansalliskirjallisuudestamme ja vanhoista vitseistä.

Ehkä viime kädessä voitaisiin puuttua jopa paskanpuhumiseen politiikassa!

Matti Mörttinen