Tervetuloa Galleria Rajatilaan! Kuva: Arto Jalonen
KULTTUURITILA | Rajataide-yhdistys syntyi tarpeesta antaa Tampereella näyttelytilaa aloitteleville taiteilijoille. Samalla myös muiden mielestä liian provokatiiviselle ilmaisulle.
”Rajataidekoulu hankkii uusia yleisöjä kuvataiteelle.”
Päivi Vasara, teksti
Galleria Rajatila isoine ikkunoineen on kotiutunut vankasti Hämeenpuistoon. Vielä pitäisi olla ”imuri”, jolla houkutella arkajalat sisään katsomaan taidetta. Se nimittäin ei maksa mitään, kuten ei gallerioissa yleensäkään.
Sitkeässä tuntuu elävän luulo, että ehkä pitää vähintään ostaa taulu, jos menee sisään galleriaan. Vielä on tehtävää, että ikkunoista kurkkijat saadaan sisälle.
Rajataide ry syntyi 30 vuotta sitten, koska aloittelevilla taiteilijoilla ei ollut tarpeeksi näyttelytilaa. Ikäraja oli 36 vuotta. Se otettiin vuoden nuoren taiteilijan määritelmästä ja yli 36-vuotiaat potkaistiin ulos. Sittemmin ikärajasta on luovuttu, koska aloitteleva taiteilija voi olla myös iäkkäämpi.
Tarvetta oli myös valtavirrasta poikkeavan taiteen näkyvyyden parantamiseen.
Galleria Rajatila oli ensin Satakunnankadulla. Siellä ovet avattiin 4.7.1997. Kun Osuuspankki myi tilan, piti etsiä uusi. Hämeenpuistoon entiseen liiketilaan päästiin helmikuussa 2000. Ensi vuonna on siis gallerian tasavuotissynttärien aika.
Galleria Rajataide on kotiutunut Hämeenpuistoon. Tänä vuonna yhdistys täyttää 30 vuotta, ensi vuonna on gallerian kolmekymppisten aika. Kuva: Arto Jalonen
Näkymä galleriatilaan. Esillä on Väliaikainen ryteikkö -taidekollektiivin näyttely ”Ehdotetun yhteyden toteutumista ei voi taata”. Kuva: Arto Jalonen
* *
Samaan aikaan
Tapaamme galleriassa vilkkaana päivänä, sillä samaan aikaan ovesta tulee opettajansa johdolla liki 30 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa TAMK:n Mediapoliksen yksiköstä. Galleriaviikko on muutenkin mennyt mukavasti.
Takahuone on kellarissa ja suloisesti sekaisin, joten se ei ole kuvauksellinen paikka. Meitä on pöydän ääressä Henriikka Hietaniemi, Laura Aro ja Teppo Jäntti. He ovat kaikki hallituksen jäseniä. Henriikka tuli mukaan yhdistykseen kolme vuotta sitten jja Laura vuonna 2020. Teppo on perustajajäsen.
Henriikka on näyttelysihteeri. Toinen samaa tehtävää hoitava on Sanna Saarreharju.
Laaja näkymä galleriatilan yläkertaan. ”Ehdotetun yhteyden toteutumista ei voi taata” -näyttely jatkuu 3.11. asti. Kuva: Arto Jalonen
* *
Syntyjuuria
Rajataide-yhdistyksen elinkaaren aikana Tampereella on gallerioiden määrä lisääntynyt.
– Taustoista sen verran, että yhdistys perustettiin, koska silloin sisällöltään ja ilmaisultaan uskaliastakin taidetta vierastettiin. Piti saada oma galleria, Teppo kertoo.
Perustajajäsenten mielestä Tampereen taide-elämä oli 30 vuotta sitten pysähtynyttä ja he halusivat tuoda siihen uutta.
– Aloittelevalla taiteilijalla ei silloin ollut vaihtoehtoja, Teppo sanoo.
Rajataide ry ja Galleria Rajatila ovat tunnettuja. Se näkyy siinä, että näyttelyhakemusten määrä on kasvanut. Aluksi painotus oli vahvasti aloittelevissa taiteilijoissa. Nyt on sekä heitä että pitkän linjan tekijöitä.
Laura Aro, Teppo Jäntti ja Henriikka Hietaniemi kertoivat yhdistyksen juhlavuoden kuulumisista. Kuva: Arto Jalonen
Kesän yhdistyksen Rajaton-juhlanäyttelystä teoskuva: etualalla Maria Stereon teos Selittämätön tunne (2024, posliini- ja keramiikkaesineet, peili, puu). Taustalla Mikko Kallion, Marian Stereon, Eero Yrjölän ja Laura Hetemäen teoksia. Kuva: Rajataide
* *
Kerran vuodessa
Haku on kerran vuodessa. Näyttelyaika on kolme viikkoa. Kierto on nopea, sillä kun tiistaina puretaan edellinen näyttely, niin perjantaina avataan seuraava. Näin vuoteen mahtuu enemmän näyttelyitä, noin 30 kappaletta.
Näyttelytilaa on sekä yläkerrassa että alakerrassa.
– Meillä on raati, jossa on aktiivisia jäseniä mukana, joten näyttelysihteeri ei yksin tee valintoja, Henriikka Hietaniemi kertoo.
Galleriaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Lisäksi on kaksi palkkatuettua työntekijää.
Tärkeä osa galleriaa on Laitapuoti-kirjakauppa, jossa on myynnissä kaikkea pientä kivaa, kuten kortteja ja pienkustantamoiden kirjoja sekä omakustanteita. Osa on jäseniltä, mutta on muiltakin.
Henriikka Hietaniemi on toinen näyttelysihteeri ja yhdistyksen hallituksen jäsen. Kuva: Arto Jalonen
* *
Rajataidekoulu
Rajataide tekee taidekasvatusta. Se on yhdistykselle tärkeää.
– Yksi syy Rajataidekoulun pitoon on myös se, että tavoitamme näin uusia taiteen tekijöitä ja kokijoita, Teppo Jäntti kertoo..
– Taidekasvatusta on järjestetty ihan alusta pitäen. Ensimmäiset Rajataidekoulun oppilaat tulivat galleriaan oppitunnille sen aikaisesta Tammerkosken koulusta, jossa yksi jäsenistämme oli kuvataideopettajana.
On pidetty elävän mallin piirustuskursseja, tehty yhteistyötä viereisen päiväkodin kanssa, järjestetty erilaisia työpajoja ja näyttelyitä. Vetäjistä riippuen on oltu joko galleriassa tai oppilaitoksessa.
Teppo Jäntti on yhdistyksen perustajajäsen ja nykyinenkin hallituksen jäsen. Kuva: Arto Jalonen
Laura Aro on yhdistyksen varapuheenjohtaja ja toinen tiedottaja. Kuva: Arto Jalonen
* *
Mukana tapahtumissa
Rajataide osallistuu aktiivisesti tapahtumiin, kuten Galleriaviikkoon. Siinä on oltu ydinjäseniä Galleriaviikon alusta pitäen.
Samaten osallistutaan Tapahtumien yöhön ja Taidesuunnistukseen.
– Olemme saaneet tukea Tampereen kaupungilta yleisavustuksen muodossa. Ilmeisesti kaupunki pitää meitä oleellisena osana kaupungin kuvataidekenttää, mistä olemme hyvin kiitollisia, Teppo Jäntti sanoo.
Myös Taiteen edistämiskeskus on tukenut Rajataidetta. Hakemuksia on vetämässä ja niistä riippuu, miten laajasti ensi vuonna voidaan juhlia Gallerian kolmekymppisiä.
Syksyllä 2012 Rajataide vastaanotti Kuvataiteen valtionpalkinnon, joka myönnetään tunnustuksena viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta taiteenalan hyväksi.
Tuukka Peltonen: A day to day (4th version), 2020–2022, puupiirroskollaasi. Rajaton-näyttelystä. Kuva: Rajataide
* *
Harmin paikka
Teppo Jäntti luokittelee Rajataiteen toiminnan edelleen marginaalikategoriaan. Häntä harmittaa, että taiteilijat ajettiin Pyynikin Trikoolta Nokialle Nansotaloon ja muualle. Mika Pettissalon häätö kulkutautisairaalan pesulasta oli myös menetys. Tampereen imagoa leimaavat enemmän teatteri ja jääkiekko kuin kuvataide.
Harmillista oli etenkin Taiteen ja viestinnän oppilaitoksen lopettaminen. Se oli väylä, jota myöten Rajataide-yhdistykseen tuli uusia jäseniä. Mediapainotteisuus toi katkoksen, mutta nyt näyttää sille, että taiteelle on annettu lisää tilaa opinnoissa.
– Jotenkin taiteilijoita tupataan pitämään hippeinä ja hörhöinä. Taidetta on vaikea mitata. Alakulttuurien tekemisessä on muheva maaperä, josta voi syntyä uutta.
Juhana Nyrhisen ja Jan Anderzénin yhteisteos GÜ. GÜ on monitoiminen sointuihme, jota näyttelykävijät saivat soittaa vieritellen kuulia teoksen pintaa pitkin. Teoskuva Rajaton-näyttelystä. Kuva: Rajataide
Yleiskuva Rajaton-näyttelystä. Etualalla Tuukka Peltosen puupiirroskollaasi A day to day (4th version) (2020–2022). Kuva: Rajataide
* *
Viime aikoina
Gallerian houkuttelevuutta on tänä vuonna lisätty Rajatiloissa-tapahtumaviikoilla, joilla on ollut mukana esimerkiksi Ilona Vuoren taidekollektiivi Piipin Anomuksia evoluutiolle -esitys ja Romu & Randomista kertova lyhytelokuva Satamakatu 3.
– Tapahtumien järjestämisen yksi tarkoitus on madaltaa kynnystä tulla galleriaan. Haluamme ylipäätään tutkia eri taiteiden rajapintoja ja olla luomassa elävää kaupunkikulttuuria, Henriikka Hietaniemi toteaa.
Kesällä oli Rajaton-juhlanäyttely, johon on kutsuttu galleriassa vuosien varrella näyttelyn pitäneitä taiteilijoita. Mukana olivat muun muassa Maria Stereo, Jan Anderzén, Tuukka Peltonen ja Katri Mononen. Tässä artikkelissa on mukana teoskuvia juhlanäyttelystä.
– Juhlanäyttelyn kanssa kävi niin, että kutsuimme 12 taiteilijaa mukaan. Ajattelimme, että kaikki eivät suostu, mutta kävikin niin, että kaikki halusivat tulla, Hietaniemi sanoo.
Usein käy niin, että Rajatilalla näyttelyn pitänyt taiteilija noteerataan myöhemmin valtakunnallisesti.
– Yhdistyksen toiminnassa olemme pyrkineet ottamaan huomioon myös taidemaailman muutokset, yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden sekä työntekijöiden hyvinvoinnin, kertoo Laura Aro, joka on yhdistyksen toinen tiedottaja ja varapuheenjohtaja.
Seuraavia avajaisia juhlitaan marraskuun ensimmäisellä viikolla, kun Gallerialla avautuu Rajataiteen jäsenten myyntinäyttely.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Aimo Tukiaisen monumentti – Säätiön tavoitteena on tehdä Purnusta ympärivuotinen museo
KUVATAIDE | Suomen vanhin kesänäyttely, Oriveden Purnu, juhlii ensi vuonna kuusikymppisiään otsikolla Monumentti ja suunnittelee tulevaa.
Kuraattori saa leikkiä upporikasta – Mäntän XXXI kuvataideviikkojen taiteilijat valitsee Katja Tukiainen
HENKILÖ | Mäntän XXXI kuvataideviikkojen kuraattori kesän 2027 näyttelylle on vaaleanpunaisessa värissä kylpevistä tytöistään tunnettu kuvataiteilija Katja Tukiainen.
Michael Toppeliuksen pensseli kaarteli kuvakirkkoihin koristeita seitsemällä vuosikymmenellä
ELOKUVA | Risto Degerman ja Lauri Lounela innostuivat kirkkomaalarin elämästä niin syvästi, että tekivät tästä puolitoistatuntisen dokumentin indie-tuotantona.
”Taide on selviytymiskeino” – Kim Saarisen näyttely kertoo pienen pojan tiestä eheytymiseen
KUVATAIDE | Tamperelaisen Galleria Rongan näyttelyssä Kim Saarinen ja P. J. Piippo käsittelevät lapsuuden seksuaaliväkivaltaa, traumoja ja uudenlaista miehuutta.