Kuvat: Mitro Härkönen

Äiti, Klytaimestra (Minna Suuronen), on kaunis ja pyrkii täydellisyyteen niin keittiössä kuin perheenjäsentensäkin suhteen. Hänen pojallaan Orestesilla (Santtu Karvonen) ja miehellään Agamemnonilla (Robin Svartström) on omat huoneet, joista he tulevat keittiöön nauttimaan äidin ruoista, kehuista ja uskomuksista. Äidillä ei näytä olevan muita huoneita kuin keittiö.

Klytaimestra on raskaana ja odottaa tyttöä. Poika Orestes ei osaa isänsä mielestä mitään. Äiti sentään osaa rakastaa poikaansakin. Hän on kaiken keskellä, muiden lähellä epävarmana ja kaukana aidosta rakkaudesta.

Minna Suuronen.

* *

Minna Lundin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä on inspiroitunut antiikin Kreikan tragediasta Elektra, jossa tytär haluaa leikkiä isän kanssa enemmän kuin äidin – ja lopulta tehdä veljensä kanssa murhan.

Näistä ja paljosta muusta Lund on rakentanut palapelin, jossa perheenjäsenet saavat äidin rakastamaan ja samalla pyytämään ja vaatimaan rakkautta niin lapsiltaan kuin miehiltään. Ensimmäinen aviomies Agamemnon rakasti enemmän itseään ja tytärtään Elektraa (Sonja Kuittinen) kuin vaimoaan.

Toinen aviomies Aigistos (Robin Svartström) on Agamemnonin sukulainen. Aigistosta inhoaa erityisesti katkera Orestes, joka saa siitä syyn lähteä kotoaan. Tytär Elektra sai jäädä ja löysi omat halunsa ja puheiden voimalla piti äitiään varuillaan. Hänellä oli salaisuus veljeensä liittyen.

* *

Äitisi, Klytaimestra on tarina perheestä, jossa kaikilla on pakkomielteitä ja jossa kaikki suhtautuvat lievästi sairaalloisesti toisiinsa. Äiti yrittää välillä olla se peräseinä, mutta ei onnistu joko omista ongelmistaan tai kateudestaan johtuen.

Oven pielessä seisoo uhrattava lehmä. Sen uhrausta äiti pyytää tyttäreltään, joka ei suostu, joten jälleen äiti uhrautuu tekoon itse.

Aika ei ole paljonkaan muuttanut ihmisten suhtautumista toisiinsa, edes perheiden sisällä. Voisin väittää, että nykyäänkin tämä on monille arkipäivää.

Orestes (Santtu Karvonen), Elektra (Sonja Kuittinen), Äiti (Minna Suuronen) ja Aigisthos (Robin Svartström).

* *

Ryhmäteatterin lavastaja Riku Suvitie tekee lavasteista taidetta. Kokonaisuus on värikäs ja toimii niin taustalla kuin lavan edessä tapahtumien muuttuessa.

Riikka Virtanen on maskeerannut näyttelijät vahvasti ja Ella Aurora Snellman lisännyt näyttävyyttä puvustuksella. Erityisesti ulkopuoliset ”äidit”, nuo Jumalattaret (Santtu Karvonen ja Robin Svarström), kaukaa tulleet edesmenneet, kommentoivat täydellisyyttä hauskasti ja näyttävästi sinisissä topatuissa aamutakeissaan.

Sama toistuu Santtu Karvosen esittämän Oresteen hahmon muuntumisleikissä lapsuudesta aikuisuuteen.

Ensimmäisellä puoliajalla Mila Laine hetkittäin järkyttää musiikillaan; ääni on voimakasta ja ”murisee” pelottavasti. Puoliajan jälkeen musiikki oli hellempää kuunneltavaa.

Lavalla jokainen toteuttaa vaikeat roolinsa erinomaisesti, liki täydellisesti. Ohjaaja Minna Lund onnistuu kuvaamaan meitä ja ihmissuhteitamme pirullisest. Kaikessa on mukana mustaa huumoria, joka vain terävöittää sanomisia.

Maija Kääntä

Äitisi, Klytaimestra

• Ohjaus ja käsikirjoitus Minna Lund
• Dramaturgi Martta Jylhä
• Lavastussuunnittelu Riku Suvitie
• Pukusuunnittelu Ella Aurora Snellman
• Valo- ja videosuunnittelu Ville Mäkelä
• Äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen
• Maskeeraussuunnittelu Riikka Virtanen
• Teoksen musiikki Mila Laine
• Rooleissa Santtu Karvonen, Sonja Kuittinen, Minna Suuronen ja Robin Svartström
• Muusikko Mila Laine

Ensi-ilta Helsingin Ryhmäteatterissa 6.10.2026. Esityksiä 28.11. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua