Suomalaisten innostus matkustaa Viroon kääntyi viime vuonna nousuun vuoden 2018 notkahduksen jälkeen. Suuri syy matkustusintoon on Viron kulttuuritarjonta.
Sirpa Pääkkönen
Suomalaisten innostus matkustaa Viroon kääntyi viime vuonna nousuun vuoden 2018 notkahduksen jälkeen. Yöpymiset lisääntyivät eri puolilla maata.
Suuri syy matkustusintoon on Viron kulttuuritarjonta. Kulttuurikohteista eniten suomalaisia houkutteli viime vuonna avattu Fotografiska-museo Telliskivessä Tallinnassa. Museossa on käynyt jo 350 000 kävijää. Puolet kävijöistä on ulkomaalaisia ja ulkomaalaisista suomalaisten osuus on 80 prosenttia.
Museossa järjestetään vuosittain viisitoista näyttelyä ja se on tukholmalaislähtöisen museon ensimmäinen ulkomaille avattu Fotografiska. Avajaisnäyttelyssä kesällä 2019 oli mukana iso osasto suomalaiskuvaaja Pentti Sammallahdelta. Nyt museossa on esillä Mandy Barkerin ja James Nachtweyn valokuvia.
Kevään näyttelyissä on esillä brasilialaista kultakaivosta kuvanneen Sebastião Salgadon valokuvia, Suomessa hyvin tunnetun Tom of Finlandin kuvia, Lina Iris Viktorin myyttistä symbolikieltä sisältäviä kuvia ja laulaja Bryan Adamsin valokuvia.
Tallinnassa Viron uusia vetonauloja ovat myös keksintötehdas PROTO ja Taidekeskus Kai Noblessnerissa. Keksintötehtaassa voi tutustua keksintöjen prototyyppeihin, jotka nykyteknologia herättää eloon.
Viron Merimuseo. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Viron merimuseon parivuotinen remontti Paksun Margareetan tykistötornissa valmistui viime vuoden lopussa. Museo kertoo merenkulun historiasta lukuisten pienoismallien avulla. Digitaalisten ratkaisujen avulla esitellään merenkulkua ja kaupankäyntiä. Tärkein nähtävyys on Euroopassa ainutlaatuinen 700 vuotta vanha hansalaivan hylky.
Viron taidemuseo täytti viime vuonna sata vuotta ja juhli sitä koko vuoden taidemuseoon kuuluvissa eri museoissa. Päänäyttely Itsensä luominen, emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa on esillä taidemuseossa Kumussa 26. huhtikuuta saakka.
Komea näyttely on tehty yhteistyössä Ateneumin kanssa. Näyttely heijastaa sitä, miten naisten yhteiskunnallinen asema muuttui 1800-luvun puolivälistä lähtien ja miten naistaiteilijat kuvasivat sitä. Suomesta mukana ovat muiden muassa Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ellen Thesleff ja Tove Jansson.
Virossa on pitkin vuotta musiikki- ja oopperafestivaaleja. Pärnussa, Saarenmaalla ja Narvassa järjestetään kesällä oopperapäivät. Tallinnassa järjestetään Birgitta-festivaalit.
Jõhvin kaupunki Itä-Virossa tunnetaan tyylikkäästä oopperatalostaan ja keväisin järjestettävistä balettijuhlistaan. Tänä vuonna juhlat ovat 19.–26 huhtikuuta. Balettijuhlilla vierailee lukuisia virolaisten balettistudioiden esityksiä. Päävieras on Pietarin valtionakatemian Leonid Jakobsonin balettiteatteri, joka esittää muun muassa Gisellen.
Narva profiloituu oopperakaupunkina. Narvan oopperapäivät järjestetään viidennen kerran 4.–13. syyskuuta Kreenhomin vanhalla tehdasalueella ja Narvan linnassa. Oopperajuhlia johtaa oopperalauluja Julia Savitskaja.
Monet suomalaiset ovat löytäneet oopperajuhlat. Viime vuonna ohjelmistossa oli muun muassa suomalaistulkinta Vincenzo Bellinin oopperasta Norma, jolle Kreenholmin tehdasmiljöö tarjosi upeat ja dramaattiset puitteet. Ensi syyskuussa ohjelmistossa on muun muassa Figaron häät ja kolme Madame de Pompadourin yksityisteatterissa 1700-luvulla ensi-iltansa saanutta esitystä, joiden säveltäjät ovat François Rebel (1701–1775) ja François Francoeur (1698–1787).
Narvan keskiaikainen linna on ollut pitkään remontissa. Nyt remontti on loppusuoralla ja uudistuneet näyttelytilat avataan loppukeväästä. Uusi näyttely kertoo linnoituksen historiasta Narvajoen ensimmäisestä asutuksesta lähtien. Linnan itäsiipi avautuu yleisölle. Aiemmin se on ollut suljettu. Narvasta voi matkustaa myös rajan taakse Venäjälle katsomaan Ivangorodin linnaa. Ivangorodiin pääsee nettiviisumilla ja ylittämällä Narvanjoen yli menevän sillan.
Helsingin matkamessut Messukeskuksessa 17.–19.1.2020. Viro on messujen partnerimaa.