Alkuvuoden 2026 suosituimmat sisällöt Kulttuuritoimituksen somekanavilla.
KULTTUURITOIMITUKSESTA | Kulttuuritoimituksen someseuraajien määrä on pyrähtänyt selvään kasvuun. Verkkolehden Facebook-sivulla kilahti 17 000:n raja rikki perjantaina 20. maaliskuuta. Instagramissa Kulttuuritoimituksen juttupäivityksiä seuraa yli 8 000 ihmistä. Muut tärkeät somekanavat ovat Threads ja Bluesky. Yhteensä someseuraajia on nyt yli 30 000.
Marita Salonen ja Päivi Vasara, teksti
Koko vuosi 2025 oli tasaisen kasvun vuosi kaikilla somealustoillamme. Kulttuuritoimitus jakaa sosiaalisen median kanavillaan kaikki julkaisemansa artikkelit.
– Jaamme myös viikoittain Facebookissa niin sanotut kalenterijutut: elokuvaensi-iltoja sekä Pirkanmaan ajankohtaisia näyttelyitä, konsertteja ja teatteriesityksiä koskevat koosteemme. Lisäksi jaamme joka ilta yhden artikkelin vuoden takaa ja toisen luetuimpien juttujen listaltamme, toimituspäällikkö Antti Lähde kertoo.
– Nämä tarkoittavat yhteensä noin 50 juttua viikossa, minkä päälle tulevat muut päivitykset omista tapahtumistamme ja päivänpolttavista aiheista. Pelkästään Facebookissa jakoja tulee vuoden aikana 2 500 – 3 000 kappaletta.
Saara Törmä kuuluu Euroviisujen Takatukka-biisin tekijöihin. Haastattelun kirjoitti Kirsi Haapamatti. Kuva: Mikko Vattulainen
”Bluesky on hyvä areena”
Kulttuuritoimitukseen alusta asti kirjoittanut tutkija Mikko Manka pitää hyppysissään Kulttuuritoimituksen Bluesky- ja Threads-tiliä. Hän jakaa päivän jutut joko heti aamusta, tai illalla ja joskus seuraavana päivänä.
Koska Bluesky näyttää juttulinkit paremmin, se on selvästi on tehokkaampi 2 850 seuraajalla kuin Threads (2 292 seuraajaa). Blueskyssä porukka tuntuu olevan myös kulttuurille myönteisempää.
– Blueskyssä on hyviä lukemia reaktio- ja lataamismäärissä. Marraskuussa kertyi 188 uudelleenjakoa. Se on meille hyvä areena.
Vuoden 2025 suosituin juttu oli sisältö, jossa kerrottiin viime tammikuun ennätyksellisestä uniikkien lukijoiden määrästä. Silloin meni 100 000 kuukausilukijan raja ensimmäisen kerran rikki verkkolehden osoitteessa Kulttuuritoimitus.fi.
– Aika tasaista on. Juttuja luetaan, jaetaan ja joskus tulee palautetta virheistä tai juttutoiveita.
Vuorovaikutus siis toimii etenkin Blueskyssä, ja Mikko Mankan ajatuskin on, että someseuraajat ovat yhteisö.
– Bluesky on sikäli kiinnostava, että ihmiset kommentoivat postauksia, jakavat niitä omilla saatteillaan ja löytävät myös virheitä. Voikin sanoa, että someyhteisö on siellä ihan todellinen yhteisö.
– Varmaan ihan kelle tahansa somessa toimivalle tulee vastaan yleisöjen fragmentoituminen, joka haastaa pohtimaan, missä kanavissa ”pitää” olla mukana, koska niitä on niin paljon.
Nekalan kulttuurikeskus Nekalabin avajaisviikosta kertoi Päivi Vasara. Kuva: Tuulia Korpela
Miten olisi videokatsaukset?
Artikkelien jakaminen toimii hyvin useimmilla somekanavilla, koska Kulttuuritoimitus julkaisee verkossa joka päivä useita juttuja. Millä muulla tavalla sisältöjä voisi jakaa?
– Mietin, voisiko olla mahdollista tehdä lyhyitä videokatsauksia päivän jutuista. Mutta toisaalta, jossain tämäkin katsaus täytyy jakaa, Mikko Manka pohtii.
Onko jopa välttämätöntä alkaa jakaa sisältöjä myös videon muodossa, jos halutaan tavoittaa uusia kulttuurin kuluttajia?
– Tämä on mielenkiintoinen kysymys, johon itselläni ei ole selvää vastausta. Haluammeko jatkossakin painottaa lukemista vai onko tämä muutoksessa? Toisaalta myös videoiden tuotanto on muutoksessa ihan jo tekoälygeneraattoreiden takia. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan maailma tässä menee. Muutokset voivat olla yllättävänkin nopeita.
Kulttuuritoimitus sijoittaa toistaiseksi videoprojektinsa YouTube-kanavalleen. Sillä on 469 tilaajaa, mutta erityisesti tamperelaisten teatterintekijöiden Teatterimuistoja-haastattelut ja Viikon runo -esitykset ovat saaneet lähes 240 000 katselukertaa.
TikTok on ollut iloinen yllätys sikäli, että siellä Kulttuuritoimitukselle on kertynyt kuin huomaamatta lähes 1 000 seuraajaa. Viime aikoina on jaettu lukuvinkkejä sinnekin toisinaan.
Muusikko Anne-Mari Kivimäkeä haastatteli Päivi Vasara. Kuva: Kaija Toivonen
Hyvästi X!
Entä mitkä somekanavat ovat kiinnostavia ja toiminnan kannalta järkeviä? Sitä on Kulttuuritoimituksessa mietitty etenkin kesällä 2024, kun toimitus päätti heittää hyvästit Twitterin seuraajalle X:lle sen omistajan ikävän arvomaailman takia.
– Ihmettelen, miten kukaan omanarvontuntoinen enää on X:ssä. Sen arvona on hajottaa systeemiä. Ei todellakaan ole tullut ikävä, sanoo Mikko Manka.
Häntä kummastuttaa, että X:ssä olleita sisältöjä edelleen lainataan journalistisissa medioissa. X ajaa lähinnä Elon Muskin antiliberaalia asiaa ja on omiaan esimerkiksi Afd-puolueen tapaisille toimijoille. Liberaalin demokratian puolella X ei ole.
Valkeakosken kaupunginteatterin Pekka Töpöhäntä -ensi-illan arvioi Matti Kuusela. Kuva Jukka Salminen
Metan valta ja huoltovarmuus
Meta on yleisesti huonontanut journalistisen sisällön näkyvyyttä, mikä koskettaa Facebookin ja Instagramin lisäksi myös Threadsia. Sen lukemat ovat aika niukkoja.
Onko Metan somekanavien suuri osuus riski huoltovarmuuden kannalta?
– En tiedä huoltovarmuudesta, mutta on hyvä olla muissakin kuin Metan kanavissa. Näiden osalta voi tulla vielä yllätyksiä tai sitten ei, Mikko Manka pohtii.
Onko syytä pyrkiä lisäämään sivustolle suoraan tulevien määrää siltä varalta, että yleiseen somekäyttäytymiseen tulisi jokin yllättävä muutos?
– Sivustolle suoraan tuleminen on varmasti tavoiteltava juttu ihan joka tapauksessa: tällöin juttujen lukeminen ei ole kiinni mistään erillisestä kanavasta tai yleisöjen käyttäytymisestä niissä. Hyvänä tavoitteena voisi olla, että ihmiset kävisivät katsomassa Kulttuuritoimituksen sisältöjä samalla tavoin kuin muutakin mediaa.
Mikko Alatalon taiteellisen testamentin otti vastaan Päivi Vasara. Kuva: Kaija Toivonen
Lisääntyykö somen merkitys?
Sosiaalinen media on joidenkin tutkimusten mukaan vahingoittanut peruuttamattomasti journalismia. Sana media tarkoittaa monien mielestä vain sosiaalista mediaa, minkälaista sisältöä tahansa.
– Sisältöjen luotettavuuden haasteet lisääntyvät entisestään tekoälygeneroinnin myötä. Tämä koskee paitsi sosiaalista mediaa, myös perinteistä mediaa: voiko lukija/katsoja luottaa siihen, mitä lukee/näkee?
Mikko Manka miettii myös, missä sijaitsee sosiaalisen median lakipiste.
– Onko samaan aikaan nähtävissä kehityskaaria, jotka vievät fragmentoituneempaan sosiaaliseen mediaan (vaihtoehtojen määrä on lisääntynyt) ja sitten esimerkiksi pienempien piirien keskustelurinkeihin esimerkiksi Signalissa tai Whatsappissa?
Mitä mieltä sinä olet lukijana?
* *
Kulttuuritoimitus somessa
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Finlaysonin Soi -festivaali sai pääyhteistyökumppanin Finlaysonin alueesta
KULTTUURITOIMITUS | Kesäkuussa Tampereella järjestettävä pääsymaksuton kansanmusiikkifestivaali Finlayson Soi on saanut pääyhteistyökumppanikseen nimikaimansa.
Jukka Ahtela ja 101 kirjakritiikkiä: Syvällinen kirjafriikki on oman itsensä herra
HENKILÖ | Jukka Ahtela tunnetaan työmarkkinoiden asiantuntijana ja valtakunnansovittelijan sijaisena. Hän on myös Kulttuuritoimituksen kirjallisuuskriitikko.
Top 100 | Kulttuuritoimituksen luetuimmat jutut vuonna 2025
LUETUIMMAT | Tästä koosteesta pääset lukemaan kaikki 100 Kulttuuritoimituksen luetuinta juttua päättyneenä vuonna. Viiden kärjen valloittavat kritiikit taiteen eri osa-alueilta.
Meillä menee paremmin kuin koskaan: jo kaksi kertaa 100.000 lukijan raja rikki vuonna 2025
KOLUMNI | ”Onhan tuo vähän reteä otsikko mutta totta se on: vuosi 2025 on monella mittarilla todettu Kulttuuritoimituksen parhaaksi vuodeksi”, päätoimittaja Marita Salonen kirjoittaa.