Tarina traagisesta rakkaudesta ja yhteiskunnan tekopyhyydestä – La Traviata Kansallisoopperassa

14.02.2026
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: Emma Suominen

OOPPERA | Giuseppe Verdin ooppera nähtin Kansallisoopperassa 200. kerran. Uusintaohjauksen Giancarlo de Monacon vuoden 1988 alkuperäisohjauksen pohjalta on tehnyt Jere Erkkilä.

”La Travata oli ohjaukseltaan ja lavastukseltaan elegantti 1850-luvun hengessä pukuine kaikkineen.”

La Traviata Kansallisoopperassa Helsingissä 11.2.2026.

”La traviata” tarkoittaa italiaksi eksyksissä olevaa tai langennutta naista – se viittaus siihen, miten yhteiskunta näki oopperan päähenkilön Violettan. Giuseppe Verdi sävelsi oopperan vuosina 1852–1853. Kantaesitys oli Venetsian Teatro La Fenicessä 6.3.1853.

Violetta juhlii ystäviensä kanssa. Alfredo tunnustaa rakastavansa häntä vilpittömästi. Violetta epäröi – hän on tottunut vapaaseen elämään – mutta huomaa rakastuvansa. Tässä ensimmäisessä kohtauksessa kuulemme brindisin, joka olisi voinut olla sähäkämpi.

Juhlijat edustavat tuonaikaista joutilasta, hyvin toimeentulevaa luokkaa ja enemmän tai vähemmän ylläpidettyjä kaunottaria. Alfredon ja Violettan aariat olivat vakuuttavia ja rakkautta tihkuvia.

7

Diana Alexe. Kuva: Emma Suominen

* *

Violetta ja Alfredo elävät yhdessä maaseudulla. Alfredon isä Giorgio Germont tulee tapaamaan Violettaa ja vaatimaan, että tämä jättää Alfredon, koska suhde uhkaa perheen kunniaa ja Alfredon sisaren avioliittoa. Oikeasti kysymys on Germontin perheen omaisuuden varmistamisesta.

Loistava oli isän ja Violettan dualogi, joka jätti tuskin ketään kylmäksi. Isän vaatimukset muuttuvat Violettan kunnioittamiseksi. Violettan aarian luopua Alfredosta Diane Alexe lauloi erinomaisesti. Sydän särkyneenä Violetta suostuu ja palaa Pariisiin.

Sitten Giorgio Germont tapaa poikansa Violettan velkaisessa maaseutuasunnossa ja kajauttaa hänelle kuuluisan isäaarian Di Provenza mar il suo. Viimeistään tässä vaiheessa katsojat havaitsevat, että onpas Stefano Meo maailmanluokan baritoni! Alfredo on saanut tietää Violettan lähteneen ja on raivoissaan matkalla kostamaan. Isä yrittää rauhoittaa poikaansa.

8

Stefano Meo. Kuva: Emma Suominen

* *

Violetta on järjestänyt juhlat paluunsa kunniaksi. Saamme seurata yläluokan juhlintaa mustalaistansseineen ja matadoribaletteineen. Niistä huolimatta Alfredo luulee, että Violetta on jättänyt hänet rahan tai toisen miehen vuoksi. Hän nöyryyttää Violettaa julkisesti heittämällä seteleitä hänen jalkoihinsa. Kukas muu kuin isä Germont pelastaa Violettan poikansa tuomittavalta käytökseltä.

Avuksi rientää myös Paroni Douphon haastamalla öykkäri Alfredon kaksintaisteluun. Ja kaikki tämä hienon musiikin ja laulun keinoin. Tosin kuorot ja tanssit olisivat voineet olla hiukan energisempiä tai tahti kiivaampi. Verdi oli tuolloin jo täysin omaa luokkaansa oopperasäveltäjänä.

Sitten kaikki on lopussa: Violetta on vakavasti sairas ja kuolemassa. Alfredo saa tietää totuuden isältään, ja he rientävät Violettan sairasvuoteen ääreen Pariisiin. Violetta ja Alfredo ehtivät vielä hetken unelmoida yhteisestä tulevaisuudesta.

Loppunäytöksen sävelteemat olivat nousseet esiin jo alkusoitossa. Mutta nyt ne soivat vielä voimakkaampina, kun kuolonaarioiden taustalla kajahtaa surumarssin tahteja.

19

Giorgi Sturua ja Suomen kansallisoopperan kuoron laulajia. Kuva: Emma Suominen

* *

La Traviata on kolmen kauppa: Violetan, Alfredon ja isä Giorgion. Näiden keskinäiset suhteet ovat oopperan syvää ydintä. Musiikki on oopperassa suurin rakentaja.

Jukka Kallio

* *

La Traviata

  • Sävellys Giuseppe Verdi
  • Libretto Francesco Maria Piave (Alexandre Dumas’n romaanin Kamelianainen mukaan)
  • Ohjaus Giancarlo del Monaco
  • Uusintaohjaus Jere Erkkilä
  • Koreografia Elsa Sylvestersson
  • Lavastus- ja pukusuunnittelu Michael Scott
  • Musiikinjohto Stephanie Childress
  • Musiikki Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri
  • Päärooleissa Diane Alexe, Giorgi Sturua, Stofano Meo, Tuomas Miettola, Ville Rusanen

La Traviatan ensi-ilta Kansallisooperassa 11.2.2026. Esityksiä 25.3. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.