Tupakointi ja kokaiinin käyttö varastavat pääroolin Ewan McGregorilta Netflixin Halston-minisarjassa

Joe Eula (David Pittu), Roy Halston (Ewan McGregor) ja Liza Minelli (Krysta Rodriguez) tv-sarjassa Halston. Kuva: Netflix

Roy Halston (1932–1990) oli yksi Yhdysvaltain menestyneimmistä muotisuunnittelijoista, vaikka meillä Suomessa hän on jäänyt Calvin Kleinin ja Tommy Hilfigerin varjoon.

Halston tuli tunnetuksi pillerihatullaan, jota Jackie Kennedy piti miehensä virkaanastujaisissa vuonna 1961. Halston laajensi repertuaariaan naisten asuihin, jotka viehättivät minimalistisuudellaan. Myöhemmin mukaan tulivat hajuvedet, laukut ja muu tilpehööri niin kuin asiaan kuuluu.

Netflixin viisiosainen minisarja Halston perustuu Steven Gainesin kirjoittamaan elämäkertaan Simply Halston. Tv-sarja olisi voinut olla pitempikin. Tarina etenee liiankin hätäisesti, ja varsinkin ensimmäinen jakso loikkii alkuvuosien yli sellaista vauhtia, ettei henkilöistä ehdi saada otetta. Jatkossa kokaiini haukkaa tarinasta turhankin näyttävän roolin.

Halstonin menestyksen vuodet sijoittuvat 1970-luvun New Yorkiin. Ajankuvaan kuuluu, että Andy Warhol mainitaan useampaan otteeseen, ja hänen maalauksiaan vilahtelee siellä täällä. Onneksi yksikään näyttelijä ei ole joutunut pukemaan Andyn peruukkia päähänsä, sillä Warhol alkaa olla jo melkoinen klisee elokuvissa ja televisiossa.

Warholin sijasta tarinassa pulpahtelee paljon muita julkkiksia, seurapiiritähtiä ja miljonäärejä. Muun muassa Liza Minelli oli Halstonin sydänystävä. Vuonna 1983 Halston teki kauppaketju J.C. Penneyn kanssa miljardin dollarin arvoisen lisenssisopimuksen, mutta menetti yrityskauppojen seurauksena muotitalonsa, ja jopa oikeuden omaan nimeensä.

Roy Halston ja Liza Minelli. Kuva: Dogwoof Films

Sarjan suurimmat ansiot kuuluvat pääroolin esittävälle Ewan McGregorille. Jo parin ensimmäisen sekunnin aikana McGregor luo pienellä käden heilautuksella ja askelvalinnalla mielikuvan, että päähenkilö on homoseksuaali – niin kuin onkin. Asia esitetään niin taitavan vaivihkaa, että se jää melkein kokonaan huomaamatta.

Halstonin kanssa työskentelivät mm. Joe Eula ja Elsa Peretti, jotka molemmat tekivät pitkän uran muotimaailmassa. Halston itse tuskaili on-off-suhteessa taiteilija Victor Hugon kanssa. Tv-sarjassa Hugosta on tehty contagonisti, päähenkilön ystävä, joka viettelee hänet sivuun oikealta polulta. Contagonistin käyttö on yleistä varsinkin elämäkertaelokuvissa. Päähenkilö pysyy sankarillisena, kun hänen elämänsä erehdykset vieritetään muiden kontolle.

Sarjassa venytetään ajan käsitettä useaan otteeseen. Tarina seuraa kahta peräkkäistä kohtausta rinnakkain, saman asian syytä ja seurausta, vaikka toinen niistä on tapahtunut jo paljon aiemmin. Ajan sekoittaminen pitää tarinan vetävänä ja katsojan virkeänä.

Tupakkayhtiöt ovat onnistuneet lobbaamaan ketjupolttamisen niin hyvin valkokankaalle ja tv-ruutuihin, että se on jo häiritsevää. Halstonista on melkein mahdotonta löytää kohtausta, jossa ei polteta. Samaan aikaan kun tupakka-askeihin lisätään varoituksia, tupakointia ihannoidaan töllössä. Eikä enää ole aihetta miljoonakorvauksiin, sillä varoitettu on.

Roy Halstonista on tehty myös dokumenttielokuva Halston – 70-luvun muodin supertähti (2019), joka löytyy Yle Areenasta. Janica Brander kirjoitti dokumentista Kulttuuritoimituksen Parasta juuri nyt -palstalla.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua