Concorde Sinsheimin Teknillisessä museossa Saksassa. Kuva: Kari Pitkänen
TELEVISIO | Neuvostoliitto vakoili projektia härskisti sen kaikissa vaiheissa. Siitä huolimatta Tupolev-yliäänikone epäonnistui vielä karseammin kuin esikuvansa.
Concorden tuntematon tarina (Iso-Britannia, 2023). Kaksi jaksoa. Yle TV1 17.9. klo 19.00. Yle Areenassa 30.4.2026 saakka.
Brittiläis-ranskalainen Concorde-yliäänimatkustajakone nousi ensilennolleen 2.3.1969. Projekti oli vuosia myöhässä, ja Neuvostoliiton kilpaileva Tupolev Tu-144 ehti kuin ehtikin ilmaan paria kuukautta aiemmin.
On ihme sinänsä, että teknisesti monimutkainen ja hyvin haastava, äänivallin rikkova kapearunkokone saatiin ylipäätään valmiiksi.
Kone suunniteltiin vain kynällä ja paperilla, ilman laskimia. Piirustuksia tehtiin kahdet, toiset jaardi- ja tuumamitoilla ja toiset milleillä ja senteillä. Britit ja ranskalaiset kisasivat jo siitä, miten koneen nimi tulisi kirjoittaa: Concorde (ranskaksi) vai Concord (englanniksi). Sovusta ja yhteisymmärryksestä (Concord) ei ollut usein tietoakaan.
”(Concorden) suunnittelijoille kävi pian selväksi, etteivät he tienneet juuri mitään”, kerrotaan Prisma-tiedesarjassa nähtävässä brittiläisessä tv-dokumentissa Concorden tuntematon tarina (2023). Yle TV1 esittää kaksiosaisen ohjelman 17. ja 24. syyskuuta.
Nopeasti yli Atlantin
Kaksinkertaiseen äänennopeuteen (Mach 2.0) yltävä matkustajakone edusti puhtaimmillaan 1960-luvun teknistä edistysuskoa. Samaan ylsivät vain avaruuslennot, joissa Neuvostoliitto niin ikään oli pitkään johdossa ensimmäisen Sputnikin ja kosmonautti Juri Gagarinin ansiosta.
Jo 1970-luvulla ilmapiiri oli muuttunut. Energiakriisi vaivasi ja huoli ympäristöstä kasvoi. Mikä muu olisi symboloinut noitakin uhkia selvemmin kuin ääntä nopeampi matkustaminen?
Concordella lennettiin Euroopan ja Yhdysvaltain välillä säännöllisen epäsäännöllisesti vuosituhannen vaihteeseen saakka. Matka Atlantin yli kesti noin 3,5 tuntia, eikä tuota ennätystä ole sittemmin matkustajaliikenteessä rikottu.
Tupolev natisi ilmassa
Kesäkuun 25. päivänä vuonna 2000 Pariisin Charles DeGaullen kentällä Concordelle sattui tuhoisa onnettomuus, jossa menehtyi 113 ihmistä. Tuosta iskusta kone ei enää toipunut. Viimeiset lennot tehtiin vuonna 2003.
Kaikkiaan Concorde-koneita valmistui vain yhdeksän kappaletta. Kilpailevalle Tupoleville ei käynyt paljon paremmin: 16 valmista konetta ja vain 102 säännöllistä vuorolentoa Moskovan ja Almatyn välillä.
Lentokokemusta tällä ”Putolevilla” kuvataan lähinnä kauhukertomukseksi, kun runko natisi uhkaavasti ilmassa eivätkä edes vessat toimineet.
Amerikkainen Boeing 2707 -yliäänikone ei päässyt edes näin pitkälle. Projekti kuopattiin 1970-luvun alussa sen jälkeen, kun se oli jo niellyt miljardeja.
Mikrofilmit junan vessaan
Kun idän ihme Tupolev Tu-144 esiteltiin, se sai lännessä pilkkanimen ”Concordski”, niin ilmiselvä kopio kone oli. Alusta saakka epäiltiin teollisuusvakoilua, mutta sen laajuudesta ei tuolloin ollut vielä hajuakaan.
Brittidokumentti todistaa, kuinka venäläiset vakoilivat Concorde-projektia kaiken aikaa ja joka vaiheessa.
Toiminta oli avoimen härskiä, mutta myös yllättävän helppoa. Esimerkiksi brittivakoilija, koodinimeltään Ace eli Ässä, myi rahasta itään 90 000 sivua erilaista teknistä vakoilutietoa. Ässän melko varma henkilöllisyyskin paljastetaan ohjelmassa.
Tarinasta ei puutu salapoliisitarinoiden perinteisiä kliseitäkään. Esimerkiksi sveitsiläinen Jean-Pierre Soupert varasti Concorden piirustuksia, mikrofilmasi ne ja piilotti mikrofilmit Brysselin ja Varsovan välillä kulkevan yöjunan vessaan – pakattuina hammastahnatuubin sisään.
”Taianomainen kokemus”
Kaikkea venäläiset eivät pystyneet toistamaan, koska tarvittavat teknologiat ja materiaalit puuttuivat. Tärkein ero jäi koneiden moottoreihin ja toimintamatkaan, ja sen ansiosta Concorde oli teknisesti ja kaupallisesti valmiimpi ilmailuteollisuuden työjuhdaksi.
Lentokokemuksesta pyrittiin myös tekemään mahdollisimman ylellinen. Tuhansien dollarien lipun vastineeksi sai ensiluokkaisen palvelun ja tarjoilun, jossa samppanjaa ja muita iloliemiä ei säästelty. Lentäjille Concorde kuitenkin oli ”taianomainen kokemus ja kaikkien lentäjien unelma”, entinen pilotti kuvaa dokumentissa.
2020-luvulla ääntä nopeampi matkustaminen on alkanut kiinnostaa uudelleen. Yhdysvalloissa on käynnissä kaksikin projektia yliäänimatkustajakoneiden valmistamiseksi, nimeltään X-59 ja Overture. Kulutus- ja saasteongelmaan etsitään nyt vastausta uusista synteettisistä polttoaineista. Saapa nähdä.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Televisiopäiväkirja: Alien, Fight Club, Poor Things, Bosch, The Whale, i’m thinking of ending things…
TELEVISIO | Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen on kirjannut lyhyitä arvosteluja vuoden 2024 kesän ja alkusyksyn aikana katsomistaan elokuvista ja tv-sarjoista.
Turboahdettu Rooma – Those About to Die heittää katsojat keskelle roomalaista veristä kilpaurheilua ja loppumatonta juonittelua
TELEVISIO | ”Ikuinen kaupunki” on kuin nykyajan maailma siirrettynä parin vuosituhannen taakse, ja ihmishenki oli yhtä halpa kuin Venäjän hyökkäyssodissa.
Reipasotteinen sarja ääriliikkeistä – arviossa Pohjolan pojat
TELEVISIO | Norjalainen dokumenttisarja tarjoaa tervetulleen katsauksen ryhmiin, joiden ajatusmaailma on puistattava, mutta joilta ei pidä sulkea silmiään.
Tylsästi kunniaväkivallasta – arviossa norjalainen dokumenttisarja Kunnia
TELEVISIO | Norjalaisessa dokumenttisarjassa kerrotaan niin sanotusta kunniaväkivallasta, jonka uhreiksi joutuvat useimmiten maahanmuuttajataustaiset naiset.