Marcos Morau ja Ylpeys. Kuva: Jeanette Bak
TANSSI | Seitsemän kuolemansyntiä ei jättänyt Gauthier Dancen taiteellista johtajaa Eric Gauthieria rauhaan, vaan hän kutsui seitsemän koreografia käsittelemään niitä samaan teosiltaan. Ryhmä vierailee Helsingissä ja Tampereella.
”Jokainen kohtaus ja koreografi on omanlaisensa, mutta erinomaisista tanssijoista huolimatta soljuvaa kokonaisuutta tai jännitteistä draaman kaarta ei synny.”
Gauthier Dance / Dance Company Theaterhaus Stuttgart: The Seven Sins. Tanssin talo, Helsinki 10.10.2024.
Seitsemän kuolemansyntiä ovat hengittäneet ihmisten niskaan siitä lähtien, kun niitä on määritelty. Lista kristinuskon seitsemästä vakavimmasta synnistä vakiintui keskiajalla Tuomas Akvinolaisen muotoilemana. Synnit ovat innoittaneet niin opetuksellisessa kuin taiteellisessa mielessä eri vuosisadoilla ja niiden pohjalta on syntynyt etenkin kuvataidetta, teatteria, elokuvaa, musiikkia – ja tanssia.
Gauthier Dancen taiteellinen johtaja Eric Gauthier kertoo teeman kiehtoneen häntä vuodesta 1995, jolloin hän näki David Fincherin elokuvan Seitsemän. The Seven Sins -teosta varten hän pyysi seitsemää arvostamaansa koreografia kutakin valmistamaan ryhmälleen lyhyen koreografian yhdestä synnistä.
En tiedä, saivatko koreografit valita heitä kiinnostavan synnin, tuliko synneistä kiistaa vai päättikö Gauthier jaosta. Joka tapauksessa teos tuli valmiiksi koreografiseitsikon muiden töiden lomassa vuonna 2022.
The Seven Sins vierailee nyt Suomessa Tanssin talossa Helsingissä sekä Tampere-talossa Tampereella.
Oletko sinä tehnyt syntiä? Hofesh Shecherin koreografia himosta. Kuva: Jeanette Bak
* *
Teoksen alku on vahva. Sidi Larbi Cherkaoui vyöryttää näyttämölle ahneuden nimissä bisnespukeutuneen joukon, jonka taskut pursuavat seteleitä. Joustavasti, pehmeästi, mutta äärimmäisen terävästi tanssivaa ryhmää seuraa mielellään.
Seuraavaksi Aszure Barton käsittelee laiskuutta kahden näennäisen rennosti liikkuvan miehen dueton kautta. Laiskuutta seuraa Marcos Moraun koreografia ylpeyden teemalla. Viiden naisen yhtenäinen rivi tekee raskaan ja viiltävän tarkan suorituksen.
Marco Goecke tulkitsee ylensyönnin riippuvuutena, ja on tehnyt aiheesta teokseen tiukan soolon.
Hofesh Shechter käyttää kymmentä valkoisiin pukeutunutta tanssijaa, itse säveltämäänsä musiikkia sekä ajoittain äärimmilleen hidastettua liikettä koreografiassaan himosta. Sasha Waltzin vihan olemus muuttunee aina hieman riippuen sitä esittävästä duettoparista. Näkemässäni esityksessä huutoon ja toisteiseen liikkeeseen perustuvan dueton uskottavuus kärsi kahdesta liian eritasoisesta tulkinnasta.
Syntien katselmus päättyy Sharon Eyalin kolmen naisen ballerinajoutsenet mieleen tuovaan liiketutkielmaan kateudesta.
Teos on onnistunut tapa tuoda yhteen iltaan seitsemän koreografia. Kohtaukset ja synnit on järjestetty sopivasti, esimerkiksi kahden suuremman ryhmäkoreografian peräkkäisyys ei olisi toiminut.
Jatkuvuuden intensiteetti kuitenkin katkeaa hämmentävästi perinteiseen kiitosriviin, aplodeihin ja hetken odotteluun jokaisen synnin jälkeen. Toki jokainen kohtaus ja koreografi on omanlaisensa, mutta tuntuu siltä, että aina lähdetään uudestaan liikkeelle, soljuvaa kokonaisuutta tai jännitteistä draaman kaarta ei synny.
Laiskottaako? Aszure Bartonin Duetto laiskuudesta. Kuva: Jeanette Bak
* *
Tanssijat ovat teknisesti erinomaisia ja heittäytyvät kukin rohkeasti koreografien toivomaan ilmaisuun. Yksittäisissä ”synneissä” on paljon hyvää ja kiinnostavaa, ja niiden tulkinta synnyttää jälkikäteen ystäväkeskustelussa erilaisia näkemyksiä, mutta jostakin syystä teoksen alku nostattaa odotuksia, jotka eivät sitten täyty. Kun huomio kiinnittyy epäolennaisuuksiin – jonkun erilaiseen meikkiin, kynsilakkaan, tatuointiin – tai ajatus karkaa muualle, koreografia ei onnistu pitämään otteessaan.
Gauthier Dancen The Seven Sins antaa kuitenkin pikakatsauksen teoksen kautta löyhään yhteistyöhön heittäytyneisiin kansainvälisiin koreografeihin, ja melkein kotiovelle tuotuna.
Merja Koskiniemi
The Seven Sins Tanssin talossa 12.10. klo 19 ja Tampere-talossa 15.10. klo 19.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sorin Sirkuksen joulushow Verda tuo trooppista tunnelmaa kaamoksen keskelle
SIRKUS | Verdan vehreä, sademetsämäinen tunnelma ja sen eläimiä, heimolaisia ja kasveja muistuttavat esiintyjät kertovat yhteistyön voimasta, jota Sorin Sirkuksen joulushow huokuu.
KÖTT-kollektiivin Harp on hersyvä yhdistelmä runoutta, tanssia ja musiikkia sekä nykyesityksen vallattomuutta
TANSSI | Kulttuurihistorian naishahmoista innoittunut Harp liukuu ketterästi hahmosta, kielestä ja maailmasta toiseen.
Duettoteos inhimillisyydestä, ennakkoluuloista ja erilaisuudesta – arviossa Tanssiteatteri MD:n Aliveness
TANSSI | Tanssiteatteri MD:n sivuilla kuvaillaan, että Mari Rosendahlin nykytanssiteos Aliveness kahdelle tanssijalle ”hengittää, hengästyy ja hahmottaa itseään aina uudelleen”.
Kissat kirmailevat minigolfradalla – Pontus Pettersonin Pancor Poetics Taidehallissa
KUVATAIDE | Ruotsalaiskoreografi Pontus Pettersson loi Helsingin Taidehalliin vuorovaikutteisin kissainstallaation.
