Kehollisuutta surrealismin keinoin ja taidetta alitajunnan sopukoista – Maija Pilvikki Kimanen Galleria Rajatilassa

06.10.2025
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuvat: Anni Kanniainen

KUVATAIDE | Tamperelaisgallerian Tuokaa rakkaani takaisin -näyttelyssä Maija Pilvikki Kimanen toivottaa vierailijan tutkimaan sairasta mieltä, sen piirteitä ja vaikutuksia.

Maija Pilvikki Kimanen: Tuokaa rakkaani takaisin. Galleria Rajatilassa Tampereella 7.10.2025 asti.

”Tervetuloa skitsofreeniselle seikkailulle!”

Näin kirjoitetaan Galleria Rajatilaan Tuokaa rakkaani takaisin -näyttelyn tuottaneen Maija Pilvikki Kimasen verkkosivuilla.

Näyttely koostuu useammasta pienemmästä teoskokonaisuudesta. Kokonaisuudet on valmistettu vuosina 2005–2021. Teokset valottavat sairauden ja ruumiin elämiskokemusta värien ja symbolien keinoin.

IMG 0092

Maija Pilvikki-Kimasen näyttelyssä raskaat teemat yhdistyvät värikkäisiin kuvituksiin.

Sairauden fenomenologiaa

Maija Pilvikki Kimasen maalauskokonaisuudesta Äiti älä huoli (2005–) välittyy ruumiillisuuden ja itsen ja toisen radikaali, jopa saavuttamaton ristiriita. Seinä on täynnä pieniä ja suuria ihmishahmoja kuvaavia maalauksia. Niitä on yhteensä 23.

Harjaantumaton katsoja voi nopealla vilkaisulla tunnistaa teoksesta sen iloisenkirjavan, pastellisen värityksen.

Teosten äärelle pysähtyessään huomaa, että kyse on kuitenkin muusta. Häpeästä, yksinäisyydestä, kehon hallitsemattomasta liikkeestä.

uusiIMG 0086

Häpeää ja havaituksi tulemista kuvataan teoksissa selkein lausein.

Toiseus esiin

Maalausten utuiset hahmot elävät anatomiasta irrallisina. Kun kasvoihin katsoo, tummat silmät katsovat takaisin. Niitä ei huomaa, ellei mene tarpeeksi lähelle.

Kirahvi gallerian seinällä ei enää ole hauska kielikuvallinen maalaus, vaan vertaus havainnosta ja kokemuksesta.

Se, mikä voi huvittaa kadulla vastaantulevaa kulkijaa, voi kokijasta itsestään tuntua pelottavalta.

Puhutaan usein toiseudesta – siitä, miten käsitämme tuntemattomat henkilöt itseemme nähden outoina ja ulkopuolisina, vaikka he olisivatkin samalla lailla ihmisiä kuin mekin.

Nämä teokset tuovat esiin juuri sen. Toiseuden.

IMG 0085

Hahmojen pitkä kaula ja kärsivä ilme muistuttavat sairastavan sisäisestä kokemuksesta.

Nuoruuden unelmat ja muutostilat

Kokemuksen ja havainnoinnin ristiriita välittyy vuonna 2021 valmistuneesta Kuinkas sitten kävikään -maalaussarjasta.

21 vuotta -niminen sarja esitti nuoruuden haaveita. Langat johdattivat pohdiskelevasta omakuvasta haavekuviin perheestä, hevosesta ja omakotitalosta.

Nyt pilvilinnojen alta pilkottaa musta taivas. Silmistä hyppäävät delfiinit.

Kokemus kiteytyy sairaalalakanakankaasta muovattuun, muovilla ja väriprinteilla kuorrutettuun kartioon. Teos on nimeltään Hullu rakkaus (2017). Mielisairaanhoitaja ja potilas rakastuvat teoksessa toisiinsa.

Kun kurkistaa kartion sisälle ja raottaa vetoketjua, sairaalakankaiden sisälle kätkeytyy sairaala. Loputtomuus.

Ajatus rakkaudesta tuntuu mahdottomalta tarkastellessa teosta, joka on koostettu sairaalavaatteista.

Mieleeni palautuvat Kirsi Heimosen tutkimukset sairaala-atmosfäärin ruumiillistumisesta. Niissä keho muistaa sairaalan hajut, huudot ja valkoiset seinät.

Atmosfäärit löytävät ihmisen, joka tuntee ja muistaa ympäristön ruumiillaan – aivan kuin Kimasen taiteen hahmot, jotka elävät sairaalan lakanoissa. Lakanoissa, joiden alta pilkottaa sairaus.

IMG 0093

Värikkäät kengät tuovat näyttelyyn tasapainottavan, pirteämmän lisän.

Häivähdyksiä olotilojen väleissä

Kimanen kertoo verkkosivuillaan, että teokset valmistuvat sairauden vuoksi hitaasti. Kun näyttelyn teosmäärää katsoo, ei runsaudesta ole pulaa – eivätkä teokset vaikuta aivan
hutaistuilta.

Mun timanttiset (2019) koostuu tuunatuista kengistä. Se tuo näyttelyyn tilataidemaista lapsiystävällisyyttä, mutta myös piristystä. Hiustupot kenkien kannoissa työntävät luotaan hellästi.

Kenkäteos syntyi tilassa, jossa Kimanen oli ajatellut, ettei enää ikinä hae näyttelyaikaa. Tunteen voi helposti vahvistaa. Muiden, intensiivistenkin teosten keskellä Mun timanttiset kantaa tarkoituksensa, jos sen muistaa ymmärtää.

Anni Kanniainen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.