Kuva: Tommi Liljedahl
KONSERTTI | Indiesuosikin paluu Tampereen G Livelabissa huipentui vimmaiseen encoreen.
”Viimeisetkin pidäkkeet on poistettu.”
Joensuu 1685 Tampereen G Livelabissa 2.4.2022.
Mikko Joensuu kiittelee yleisöä ja naureskelee encore-rituaalille. Bändin pitää laskeutua lavalta ja kuunnella hetki rytmikästä taputusta voidakseen palata sankarin elkein huipentamaan illan.
Joensuu 1685 on säästänyt soitettavaksi paluulevynsä Öb:n helmiin lukeutuvan Glorian. Se alkaa levyversiota kunnioittaen rauhallisesti, mutta kasvaa vähitellen mahtipontiseksi messuksi. Jylhä tykitys tekee selväksi, että bändin voima on hypnoottisessa jumituksessa.
Markus Joensuu jää sankan savun sekaan takomaan kiivaaksi äitynyttä rytmiä, jonka päälle basisti Risto Joensuu ja kosketinsoittaja Tapio Viitasaari kutovat uhkaavaa äänimattoa. Mikko Joensuu kirskauttelee kitaraansa hakkaavaan tahtiin kuin Jukka Orma Sielun Veljet -vimmoissaan. Viimeisetkin pidäkkeet on poistettu.
Monotoninen mättö jatkuu minuuttitolkulla, kunnes Kurt Cobainin elkein hiuspehkonsa alle hautautunut Mikko Joensuu alkaa mumista meluvallin sekaan: ”Hey little girl, is your daddy home? Did he go away and leave you all alone?” Lähes vartin mittainen versio Springsteen-klassikosta I’m on Fire purkaa illan aikana ladatun jännitteen ydinvoimalatehoilla.
Flyygelin ääreltä kitaran varteen
Neljäntoista vuoden takainen debyyttilevy teki Joensuu 1685:sta indiesuosikin ja vientitoivon. Nousukiito katkesi keulahahmon masennukseen ja odotettu kakkoslevy jäi 11 vuodeksi kypsymään. Tauon aikana Mikko Joensuu julkaisi upean Amen-trilogian, Markus ja Risto Joensuu kanavoivat luovuutensa Siinai-yhtyeeseen.
Syntysijojensa (Österbotten) mukaan nimetty paluulevy Öb julkaistiin loppuvuodesta 2020, mutta sen biisit olivat syntyneet jo kymmenen vuotta aiemmin. Uudelleenäänityksissä niihin tarttui Mikko Joensuun sooloalbumien seesteisyyttä.
Joensuu 1685:n jälleenrakennus jäi koronan vuoksi torsoksi. Levynjulkaisukeikkaa lukuun ottamatta rajoitustoimet tyhjensivät kalenterin tehokkaasti. Niinpä bändin puhemiehenä toimiva Mikko Joensuu oli vilpittömästi hämillään, kun hän johdatti miehistönsä taas elävän yleisön eteen.
Tampereen G Livelab tarjosi paluulle loistopuitteet, joita bändi hyödynsi etenkin hissutteluhetkillä. Flyygelin ääreltä kitaran varteen palanneen Mikko Joensuun elkeet kuitenkin kertoivat, että enemmän on kaivattu pedaalin polkemista.
Bändin lavaolemus on metka sekoitus kenkien tuijottelua ja patoutuneen energian vapauttamista. Jälkimmäistä edustaa keulahahmon velimies Markus Joensuu, jonka roudarit ilmeisesti teippaavat jakkaraansa kiinni. Jokainen isku ja sivallus osuu paikalleen, vaikka välillä jännittää, pysyvätkö letkumaisen rumpalin raajat kiinni mahassa.
Koskettimien takana kattovaloja hipova Tapio Viitasaari tarjoaa taustatukea Mikko Joensuun laululle. Välissä liimana toimii ilmeetön basisti Risto Joensuu. Siitä rakentuu kokonaisuus, joka kuulostaa vuoroin The Velvet Undergroundin asetuksilla klubin nurkassa soittavalta The Jesus and the Mary Chainilta, vuoroin The Stooges -suodattimen läpi ajetulta Arcade Firelta.
Toivoa sopii, että Joensuu 1685:n palaa keikkalavojen lisäksi myös studioon.
Tommi Liljedahl
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Moderniin musiikkiin ja improvisaatioon erikoistunut We Jazz on ehkä turhankin runsas runsaudensarvi
FESTIVAALI | Kahdestoista We Jazz -festivaali soitettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna Helsingin Korjaamolla.
Tampere Filharmonia yllätti juhlakonsertissa: intialainen sitar lumosi nuoren yleisön
KONSERTTI | Arya-konsertto on uuden ajan klassista maailmanmusiikkia ja tekee sitarista vakavasti otettavan solistisoittimen mille tahansa konserttilavalle.
KiHaKaHa-konsertissa G Livelabin lavalla soittivat tasavertaisina esiintyjinä pienet koululaiset ja ammattimuusikot
KONSERTTI | KiHaKaHa-hankkeen konsertissa kuultiin kamarimusiikin uusia tuulia sekä luontokävelyn, äänimaisemien havainnoinnin ja tarinoinnin pohjalta musiikiksi kasvanut Soiva metsä.
Muumimusiikki soi Musiikkitalolla – vieraana säveltäjä Sumio Shiratori
KONSERTTI | Moni on kuullut ja tunnistaa 1990-luvun Muumilaakson tarinoiden haikeankauniin musiikin. Säveltäjästä ei kukaan ole nähnyt edes valokuvaa.