Kuva: Kirsi Haapamatti
KONSERTTI | Ranskalainen jazz-trio nosti seinäjokelaisyleisön irti maasta Ylistaron Kaukolankylän jazzkerhon järjestämässä puutarhakonsertissa.
Jazzoikoon! Suzanne yksityiskodin puutarhassa Seinäjoella 23.7.2024.
On kuin ulkomailla olisi, tokaisi eräs tuttavani hiljakkoin kotimaan matkakohteestaan. Hän sanoi sen olevan mitä suurin kohteliaisuus kohteelle, tapahtumalle, elämykselle kotimaassa. Kaikki kunnia kotimaalle ja sen tarjonnalle, mutta harvoin olen kokenut ”kuin ulkomailla” -vertausta yhtä käsinkosketeltavana kuin eräänä heinäkuisena arki-iltana seinäjokelaisen rivitalon takapihalla.
Ylistaron Kaukolankylän jazzkerhon järjestämä kotipihakonsertti keräsi mukavan joukon ihmisiä piknik-eväineen paikalle, kun luvassa oli ranskalaisen jazztrio Suzannen esitys. Lasit täyttyivät kuplivasta, lautaset suolapaloista ja mansikoista, vastaleikattu pihanurmi tuoksui, lepotuoleja raahattiin lähemmäs esiintyjälavaa. Osa ihmisistä asettui asunnon parvekkeelle ”yläkatsomoon”. Jazzin rytmeihin sekoittui pihan perällä virtaavan Pajuluoman solina.
En ole jazz-musiikin tuntija, mutta tapahtumailmoituksen nähtyäni tuli tunne, että tähän eksklusiiviseen tapahtumaan on päästävä. Illan puitteet sekä Maëlle Desbrossesin, Hélène Duret’n ja Pierre Tereygeolin omaperäistä jazzia soittava trio lunastivatkin odotukset. Soittimina kolmikolla oli alttoviulu (Desbrosess), kitara (Tereygeol) ja bassoklarinetti (Duret) sekä äänensä, jota he käyttivätkin yllättävästi ja harmonisesti, pääsääntöisesti ilman sanoja. Pidin erityisesti bassoklarinetin soinnista ja monipuolisuudesta. Välillä Duret taikoi soittimestaan didgeridoota kuulostavan äänen – näin kirjoittaessani varmasti paljastan tietämättömyyteni sekä soittimesta että jazzista.
* *
Olen juuri palannut viikon mittaiselta kansanmusiikkifestivaalilta Kaustiselta, enkä malta olla vertailematta näitä kokemuksia. Molemmissa sain todistaa virtuoosimaista musiikillista lahjakkuutta ja yleisön ja soittajien välille muodostuvaa yhteyttä, jota ei voi tallentaa eikä toistaa. Kansanmusiikki on kuitenkin kuulijalle helpompaa. Siinä on poljentoa ja rytmejä, joihon tulee imaistuksi kuin huumattuna. Jazzin lurittelu, yllätyksellisyys ja arvaamattomuus haastaa kuulijaa. Ummikkonakin ymmärsin silti sen tenhon. Ymmärsin myös, että laji kaipaa minulta vielä parempaa paneutumista.
Konsertti oli osa ekologisiin vastuullisuuskriteereihin sitoutunutta EJN Green Pilot -kiertuetta. Suzannen kiertueeseen kuuluu kuusi konserttia Virossa ja Suomessa. Kiertue on Europe Jazz Networkin tukema ja Raahen Rantajatsien ja Vapaiden Äänien toteuttama. Seinäjoen konserttia Ylistaron Kaukolankylän jazzkerhon masinoimana tukivat Alfred Kordelinin Seinäjoen rahasto sekä Seinäjoen kulttuuripalvelut.
Kirsi Haapamatti
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.
